Tanssitaiteen verkkolehti

TAITEEN TOIMIJAT


19.06.2011   |   Taru Aho

Äitiyden ja tanssijuuden yhdistäminen

 

Äitiyden ja uran yhdistäminen voi olla haasteellista. Miten siitä on selvinnyt tanssija, Gruppen Fyran Pia Tavela (Liski), joka käsitteli äitiyttä ryhmän uudessa teoksessa ”Äiti”?

 

 

Äitiyden ja tanssijuuden yhdistäminen

 

 

”Taiteilijoille ei tule uralla vastaan aikaa, jolloin olisi sopiva hetki perustaa perhe”, sanoo Pia Tavela (Liski) ja tietää omasta kokemuksesta mistä puhuu. ”Minulla ei koskaan ollut vauvakuumetta, se tuli vasta omien lasten syntymän myötä”, sanoo nyt kolmen lapsen, Susanna 5, Pinja 4 ja Mikael 1,5 vuotta, äiti. ”Meille lasten hankinta oli järkipäätös”, pohtii 33- vuotiaana esikoisensa synnyttänyt Pia. Olisi nimittäin voinut käydä niinkin, ettei Pia olisi saanut lapsia lainkaan ja elänyt siitä huolimatta onnellista elämää perhettä kaipaamatta. ”Emme kuitenkaan halunneet ottaa mieheni kanssa riskiä, että lasten hankinta olisi vanhempana tuntunut hyvältä, eikä se sitten enää jostain syystä olisikaan onnistunut tai se olisi hankaloitunut.”

Monilla merkittävillä nykytanssijoilla ei ole lapsia, mikä ehkä on osasyy siihen, ettei asiasta kovin paljon puhuta. Pia kokee, että aiheesta voisi olla enemmän keskustelua, sillä vanhemmuuden ja uran yhdistäminen ei ole mahdotonta. ”Vaikka olet vuoden poissa, niin ammattitaito ei katoa.” Pian kohdalla äitiys on tehnyt hyvää myös uralle. Nyt hän tietää millainen taiteilija haluaa olla ja tuntee itsensä paremmin. Lisäksi hänen on nykyään helpompi jättää työt työpaikalle, mikä myös helpottaa työntekoa. Ratkaisut ongelmiin löytyvät luovemmin, kun omalla vapaa- ajalla ehtii ajatella ja puuhata perheen kanssa muuta. Palautumiseen on pakko käyttää enemmän aikaa, jolloin myös mieli ehtii levätä.

Monia tanssijoita varmasti askarruttavat, jopa pelottavat, kehossa raskauden myötä tapahtuvat muutokset. Tanssijan ura on muutenkin verrattaen lyhyt, lyhentääkö vanhemmuus sitä entisestään? ”Nykyään on tilaa myös vanhemmille tanssijoille, jotka esiintyvät aktiivisesti. Silloin tanssissa ei ole kyse teknisestä briljeerauksesta, vaan aivan muusta. Läsnäolosta, karismasta.” Pialla on omissa nahoissaan parempi olo kuin koskaan. Lihakset tuntuvat pehmeämmiltä ja elastisemmilta ja tukkoisuus on kadonnut. Lisäksi hänen on ollut pakko höllätä ja antaa joidenkin työtilaisuuksien mennä ohi. ”Olen aina tehnyt paljon töitä, nyt ei voi ottaa liikaa hommia. Lisäksi itsensä hyväksymistä olisi voinut oppia jo nuorempana.” Nykyään Pia tiedostaa omat vahvuutensa mutta myös sen, että treenata ja venytellä pitäisi jatkuvasti enemmän, jotta kroppa pysyy työkunnossa. Kun hän raskauden jälkeen alkoi taas hankkiutua kuntoon, oli ensimmäisen lapsen jälkeen palautuminen helpompaa ja nopeampaa kuin toisen tai kolmannen. ”Tietysti sitä mietti erityisesti Susannan ja Pinjan syntymän jälkeen, että pääseekö sitä enää takaisin ja juttuihin mukaan? Mutta kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse?” Piasta myös arkea jaksaa helpommin pyörittää, kun on itse hyvässä kunnossa. ”Kyllä asiat järjestyvät ja paluu kentälle on ollut mahtavaa. Äiti- teoksessa on ollut hyvä työryhmä, biisiä on ollut kiva tehdä. Paluu on ollut sen arvoista. Lisäksi teoksen aiheet löytyivät omasta lähiympäristöstä.”

Kun on oma ryhmä, on aikataulut helpompi järjestää. Käytännön arki on helpompaa yhden lapsen kanssa, kahdelle tarvitsee jo hoitajan. Uuden teoksen tekemiseen piti varata pitkä harjoitusaika, sillä kolmilapsisessa perheessä ei voi tietää, milloin joku esimerkiksi sairastaa. Tällöin työprosessi oli rennompi ja kaikki oli valmista hyvissä ajoin ennen ensi-iltaa. Äitinä Pia on myös oppinut käyttämään työajan tehokkaasti sekä olemaan järjestelmällinen ja suunnitelmallinen. Harjoituksissa ollaan vain 2-3 tuntia kerralla ja sinä aikana ollaan toimeliaita.

Pian omat lapset pääsivät olemaan mukana Äiti- teoksen luomisessa. Taustalla kuultavat lasten äänet ovat heidän ääniään. He myös odottivat innolla pääsevänsä katsomaan esitystä. ”Lapset ja nuoret ovat kokeneet sisällön eri tavalla kuin aikuiset ja vahingossa on syntynyt teos, joka sopii sekä lapsille että aikuisille.” Ryhmä vieraili juuri Latviassa Time to dance festivaalilla Riikassa. Tätä varten teos käännettiin englanniksi. ”Kun nauhoitimme suomenkielistä versiota, nuorimpani ei osannut vielä sanoa ”äiti”, englanniksi kuitenkin ”mama” onnistui. Lapset kasvavat ja kehittyvät nopeasti, joten saamme jatkuvasti lisää materiaalia jatko-osia varten.” Pia nauraa.

Ovatko Pian omat lapset jo tanssiharrastuksen parissa? ”Se on tapahtunut luonnostaan, he ovat seuranneet tanssia jo pienestä pitäen. Pinja odotti hartaasti tanssitunneille pääsyä, mutta sopivaa ikäryhmää ei ollut. Olisi tosin mukavaa, jos he laajentaisivat muidenkin harrastusten pariin. Pinja onkin aloittamassa sirkuksen. He ovat kulkeneet pienestä pitäen mukana ja päässeet katsomaan esityksiä. En ole huolissani, jos käydään katsomassa vaikeampiakin juttuja.” Entäpä ammatinvalinta? ”Tanssi on ammattina raskas, mutta tuen lapsiani, jos he sitä haluavat. Tärkeintä on kuitenkin, että se oma juttu löytyy.”

Taru Aho

Kirjoittaja on 23-vuotias freelancer-tanssinopettaja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ÄITI-teoksesta 3 lisäesitystä syyskuussa Kanneltalossa
Esitykset: 7.9., 8.9., ja 9.9.2011 klo 19, liput 15/12 euroa, liput myyntiin LIPPUPALVELUUN kesäkuun alussa, RYHMÄLIPUT (vähintään 6 ihmistä, hinta 10 euroa) varataan numerosta Pia/040-7373235 tai pia.liski(at)kolumbus.fi
 

Lisätietoja: www.gruppenfyra.com

Äiti- teoksen käsikirjoitus ja koreografia: Pia Tavela, Virpi Juntti, Tommi Haapaniemi

Tanssi: Pia Tavela, Tommi Haapaniemi

Kuva: Riikka Sundqvist