Tanssitaiteen verkkolehti

TAITEEN TOIMIJAT


07.10.2008   |   Riikka Lindström

Kälviän tanssitaiteen linja heräsi henkiin

Riikka Lindström: Keski-Pohjanmaan kulttuuriopiston tanssitaiteen linja toimi menestyksekkäästi monia vuosia. Se lopetettiin 2003 ammattikorkeakoulu-uudistuksen vyöryessä vapaan sivistystyön edelle. Nyt koulutusta puhalletaan henkiin uusien ideoiden ja opettajien avulla. Tänä syksynä uudelleen aloittaneelle linjalle toivotaan lisää opiskelijoita.




Kälviän tanssitaiteen linja heräsi henkiin

Keski-Pohjanmaan kulttuuriopiston tanssitaiteen linja toimi menestyksekkäästi monia vuosia. Se lopetettiin 2003 ammattikorkeakoulu-uudistuksen vyöryessä vapaan sivistystyön edelle. Nyt koulutusta puhalletaan henkiin uusien ideoiden ja opettajien avulla. Tänä syksynä uudelleen aloittaneelle linjalle toivotaan lisää opiskelijoita.

Tanssikoulutuksen uudelleen aloittaminen ja vanhan maineen palauttaminen viiden vuoden tauon jälkeen on visainen tehtävä. Linja oli aikoinaan suosittu, mutta tanssille varatut tilat päätettiin silti vuokrata uudelle teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattikorkeakoulutukselle. Nyt tanssijasukupolvi on ehtinyt vaihtua, viidakkorumpu hiljentyä, eikä Kälviä ole enää uusille tanssitaiteen toivoille tuttu nimi.

Tanssilinja haluttiin kuitenkin takaisin, koska hyvät tilat olivat olemassa ja muistot perinteikkäästä tanssilinjasta positiivisia. ”Opistolla kaivattiin taas tanssin ja taiteen läsnäoloa”, kertoo tanssitaiteen linjan uusi vastuuopettaja Kati Raatikainen. Kuopion Musiikki- ja taideakatemiasta tanssipedagogiksi vuonna 2006 valmistuneella Raatikaisella on edessään paljon töitä. ”Maineen saaminen takaisin on hidasta. Tilanne vakiintuu pikkuhiljaa.”

Kälviä on varteenotettava vaihtoehto tanssikärpäsen puremalle tai uraa tanssin alalla suunnittelevalle. Opetustarjonta on monipuolinen. Peruslajien nykytanssin, baletin ja jazzin lisäksi opetusohjelmaan kuuluu mm. improvisaatiota, koreografiaa, flamencoa, rytmiikkaa, kansantanssia, butoh-tanssia ja teatteri-ilmaisua. Kälviällä opettaa sekä pitkän linjan tekijöitä että uusia lupauksia. Pitkällä opettajalistalla on sellaisia nimiä kuin Simo Kellokumpu, Katri Soini, Giorgio Convertito sekä Pirjo Viitanen, joka aiemmin luotsasi linjaa. Opetus rakentuu viikon-kahden jaksoista, jolloin opetuksesta vastaa kulloinenkin vierailija.

Tällä hetkellä tanssitaidetta opiskelee Kälviällä vakituisesti vain kolme opiskelijaa. Linja pyörii silti, ja kurssit päätettiin avata myös ulkopuolisille kiinnostuneille, jotta opiskelijoita saataisiin lisää. Osa tunneista pidetään iltaisin ja viikonloppuisin.

Kati Raatikainen toivottaa uudet hakijat tervetulleiksi. ”Jos kiinnostaa, opiskelun voi aloittaa kesken lukukaudenkin, ja varsinkin uuden haun kautta joulun jälkeen. Opiskella voi vuoden tai puoli vuotta, vaikka periaatteessa linja on suunniteltu vuoden mittaiseksi.”

Tekemisen meininkiä ja taiteilijuuden pohdintaa

Kansanopistossa tanssiurasta haaveilevalla on mahdollisuus kokeilla, miltä jokapäiväinen treeni maistuu, kehittää taitojaan, kokea erilaisia lähestymistapoja tanssiin ja myös alkaa pohtia omaa identiteettiään taiteilijana.

Kälviän profiloituminen tanssikoulutusten kentällä hakee vielä muotoaan. Kälviä voisi löytää linjansa sosiaalisen tanssin ja perinteisen treenauksen välimaastossa. ”Haemme sellaista tekemisen meininkiä. Perustreeni on toki tärkeää, jos haluaa jatkokoulutukseen. Meillä on tosi paljon erilaisia kursseja, mutta erikoisuudet ovat mausteena. Nykytanssia ja improvisaatiota on eniten”, Raatikainen kuvailee.

Tanssijat eivät ole Kälviällä erillinen saareke. Opistolla on mm. kehitysvammaisten koulutusta, maahanmuuttajia työelämään valmentava koulutus ja valokuvauslinja. Synergia-etua on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa yhä enemmän. ”Täällä on tosi kiva yhteisö ja rento tunnelma. Yhteyksiä on luontevaa käyttää hyväkseen”, tuumii Kati Raatikainen. Keväällä toteutetaan tanssiproduktio yhdessä Kokkolan konservatorion ja maahanmuuttaja-opiskelijoiden kanssa. Yhteisötanssin kurssilla oppilaat suunnittelevat vuorovaikutteisen esityksen paikkakunnan laitoksiin, kuten sairaalaan tai vanhainkotiin. Kevään aikana ehditään myös työstää sooloesitys ja tehdä opintomatka Norjaan tutustumaan paikalliseen kansanopistoon.

Kati Raatikaisen oma kokemus on, että tanssikoulutuksessa usein vain harjoitellaan asioita, mutta ei pohdita sen syvemmin minne harjoittelulla tähdätään. Oikein-väärin -asetelma tanssin harrastamisessa ahdistaa. Hän toivoo, että tanssilinja voisi olla alku oman yksilöllisen tanssisuhteen löytämiselle ja identiteetin muodostumiselle. ”Voisi jo varhain aloittaa oman tekemisen ja taiteilijuuden pohtimisen, sen mitä itse haluaa, eikä vaan sokkona toistaa harjoituksia. Olisi tärkeää löytää realistisuus oman tekemisen suhteen. En ehkä ole tähtitanssija, tai olen sitä omalla tavallani, voin löytää oman jutun.”

Avoimuuden ilmapiiri on oleellista. Raatikainen ei halua lyödä lukkoon tiettyä katsantokantaa tanssitaiteeseen. ”Haluan välttää laput silmillä -asennetta. Tanssin ei tarvitse olla ryppyotsaista ja liian vakavaa. Voi kokeilla erilaisia asioita ja nähdä, mikä itseä kiinnostaa. Oppilailla on usein tietty kuva tanssista, että pitää olla liikkeellistä ja paljon tekniikkaa. Käsitys voisi laajentua jo opintojen alkuvaiheessa”, Raatikainen pohtii. ”Tanssista on tärkeää myös nauttia, ei ole pakko tähdätä jonnekin koko ajan. Eikä tarvitse olla valmis tanssitaiteilija voidakseen tehdä omaa tanssitaidettaan.”

Tulevaisuuden tanssitaiteilija?

Aino Toivonen, 19, on opiskellut kuukauden päivät tanssitaiteen linjalla. Monipuolisuus ratkaisi raumalaisen tanssijan muuton kauas Kälviälle. ”En ollut ikinä kuullut paikasta, mutta kun tutkin kaikkia kansanopistoja, huomasin että Kälviällä on eniten lajeja”, Aino kertoo. Ensimmäinen kuukausi nykytanssipainotteista koulua on ollut hauskaa ja haastavaa Toivoselle, joka on aiemmin tanssinut enimmäkseen balettia ja jazztanssia. ”Opettajat ovat olleet tosi mukavia. On mielenkiintoista, kun nykytanssin opettajilla on sama laji mutta erilaisia tyylejä. Nykytanssissa haastavaa on rentouden löytäminen, balettitaustalla se on vaikeaa.”

Haaveissa Aino Toivosella on alan ammattikoulutukseen pääsy ja erityisesti musikaaleissa ja show-tyylisissä produktioissa esiintyminen. Yhteisötanssista hän tuumii näin: ”On hyvä tuoda tanssia monenlaisiin paikkoihin. Tulee rohkeammaksi, kun tanssii erilaisten ihmisten kanssa.”

Riikka Lindström
Lindström opiskelee tanssijaksi Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa. Hän on myös opiskellut teologiaa Helsingin yliopistossa sekä tehnyt toimittajan töitä.