Tanssitaiteen verkkolehti

KUUMA PERUNA


20.11.2015   |   Maija Karhunen

Kuuma peruna XIV: Millaisia oivalluksia synnytti Kiertoliike-tapahtuma?

Liikekieli.comin Kuuma peruna on tanssikentän ajankohtaisiin kysymyksiin tarttuva ja näin ajan henkeä dokumentoiva keskustelumuotoinen palsta. Nyt Kuuma peruna kysyy tanssin ammattilaisten Kiertoliike-tapahtumaan osallistuneilta taiteilijoilta ja tanssin alan toimijoilta seuraavaa: Mikä oli itsellesi tärkein Kiertoliike-tapahtuman synnyttämä oivallus?

Tällä kertaa kysymykseen vastasivat tanssitaiteen kandidaatti Outi Markkula, koreografi Alpo Aaltokoski, Tanssiteatteri Raatikon taiteellinen johtaja Marja Korhola, taiteen akateemikko Marjo Kuusela, kulttuuritoimittaja ja tanssi- ja teatterikriitikko Eeva Kauppinen, Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Annika Sillander, Teatterikorkeakoulun somatiikan tuntiopettaja Raisa Vennamo ja Porin kaupungin kulttuurijohtaja Jaana Simula.

Lisää oma vastauksesi kommenttina tai lähetä se s-postilla Maija Karhuselle os. maija.karhunen@liikekieli.com!

***

”Maanantain (2.11.) kiinnostavin oivallus: yksilöllä on vastuu/valta tarkastella kriittisesti sitä, millaisia taiteen tekemisen tapoja erilaiset järjestelmät ja rakenteet pitävät yllä, ja kysyä ovatko ne edelleen ajankohtaisia. Kirsi Monni nosti luennossaan esiin yhteiskunnan tendenssin ylläpitää dominoivaa hegemoniaa, joka saattaa määrittää hyvinkin tarkkarajaisesti sen, mitä päästetään sisään ja mitä suljetaan ulos. Kuinka moniäänistä tanssia meidän demokraattinen järjestelmämme mahdollistaa, kysyttiin. Kysymyksen voi ulottaa koskemaan myös paikallisempia yksiköitä – kuten yksittäisiä taiteen alan organisaatioita, rahoitusjärjestelmiä, instituutioita ja kouluja jne. Näitä vallan mekanismeja on hyvä tiedostaa, vaikka avain muutokseen tuntuisi aina olevan jonkun muun käsissä. Lohdullista on muistaa, ettei taide rahan mahdista huolimatta sittenkään palvele ensisijaisesti vallalla olevaa, tai tuo esiin jo tiedettyä, vaan sen olemuksellinen supervoima on konsensuksen haastaminen, toiseuden esiin tuominen. Taiteilijalla on valtaa.”

Outi Markkula, tanssitaiteen kandidaatti

***

”Kiertoliike oli tärkeä tapahtuma, sille on tarvetta jatkossakin! Tarvitsemme keskustelua ja tuuletusta, ja tarvitsemme kipeästi myös alamme ulkopuolisten asiantuntijoiden esittämiä pohdittuja näkemysiä, ne avaavat polarisoitunutta taidepoliittista keskustelua. Alallamme on toivoa löytää aito keskusteluyhteys omien klikkiemme yli. Tapahtuma oli ajoitettu sopivasti Liikkeellä Marraskuussa -festivaalin yhteyteen, joten festivaalin ohjelma oli myös luontevana osana sen ohjelmaa. Tapahtuman esitykselliset kommentoinnit noudattivat myös LM:n sisältölinjaa, samoin paneelien johdattelu. Tapahtuma oli sijoitettu Zodiakin tiloihin, myös sen noudattama ohjelmistopolitiikka istuu samaan linjaan mainiosti. Lukuisa joukko tapahtumaan osallistuneista taiteilijoista on taiteellisessa työssään samassa linjassa. Tapahtumaa tuntuikin varjostavan tietyn taiteellisen linjan hegemonia. Väliajoilla vapaissa keskusteluissa kuulin kolleegoiltani vastaavanlaisia aistimuksia. Tämä kaikki oli todennäköisesti sattumaa. Mikä linja, mikä hegemonia ja minkä puolesta? Tanssijalla on valta kehossaan ja sen tuottamassa liikkeesä. Taidepolitiikassa valta on puheessa ja sanoissa. Odotan mielenkiinnolla toisenlaisia aistimuksia ensivuonna Jyväskylässä, odotan myös viimeaikoina paljon puhutun monimuotoisuuden näyttäytyvän siellä.”

Alpo Aaltokoski, koreografi, taiteellinen johtaja

***

”Minulle tärkein oivallus oli se, että tanssi, eritoten Tanssin talo, todella tarvitsee isoa yleisöä. Tanssitaide ei saa käpertyä sisäpiirin jutuksi – taide tarvitsee aina vastaanottajan ja sen pitää kommunikoida katsojan kanssa. Olen viime aikoina nähnyt monta tanssiesitystä, joiden äärellä olen ollut hämmentynyt, pitkästynyt ja ihmeissäni, vaikka kuulun nk. asiantuntijayleisöön ja olen toiminut ammatissa yli 40 vuotta.”

Marja Korhola, Tanssiteatteri Raatikon taiteellinen johtaja

***

”Tuntui että ehdottomasti suomalainen tanssikenttä kaipaa, ei, vaan tarvitsee, ammatillista keskustelutapahtumaa. Minulle uusi kiinnostava termi oli ”olemisen ylimäärä” ja sen myötä Kirsi Monnin luento. Miten löytyisi keskusteluja taiteesta ilman kuppikuntaisuutta tai pelkoja toisten loukkaantumisesta?”

Marjo Kuusela, taiteen akateemikko

***

”Minua jäi pohdituttamaan tanssin/tanssin tekijöiden/tanssiteosten yleisösuhde. Mitä tekijät ajattelevat? Kenelle he esityksensä kohdistavat, tarkoittavat? Sanomalehtipuolella eli aikoinaan niin sanottu Pihtiputaan mummo, jonka piti ymmärtää kaikki, mitä kirjoitettiin. Pihtiputaan mummoa ei taida enää olla, mutta lehdissä luodaan mallilukijoita, joille luodaan profiilit. Juttuja ideoidaan ja tehdään ikään kuin suunnatusti heille. Mikä on tanssitaiteessa katsojan rooli? Ja ovatko annetut roolit erilaiset esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja pohjoisessa Suomessa? Katsojan positiosta on suora kytkös siihen, mitä ja millaisia sisältöjä heille/ meille tarjotaan.”

Eeva Kauppinen, kulttuuritoimittaja, tanssi- ja teatterikriitikko

***

”Kiertoliike-tapahtuma oli tärkeä osoitus siitä kuinka tärkeää on, että tanssin kenttä kokoontuu yhteisten keskustelujen sekä teemojen ympärille. Kenttä tarvitsee enemmän kommunikointia, keskusteluja sekä kasvotusten tapaamista. Kiertoliike pani alulle hyviä keskusteluja sekä herätti mielenkiintoisia sekä ajankohtaisia kysymyksiä.”

Annika Sillander, toiminnanjohtaja, Pohjanmaan tanssin aluekeskus

***

”Maanantain iltapäivän paneeli 1 herätti minut ajattelemaan tanssijan koulutusta, niitä tuhansia tunteja, jotka tanssija viettää salissa valmistuessaan ammattiinsa. Kuinka paljon fyysisen työn laatu vaikuttaa tekemisen laatuun kaikilla muillakin elämän sektoreilla kuin harjoitetun fyysisen toiminnan alueella? Mikä merkitys on työn tekemisen asenteella, sillä keskittyykö tekemisessään osaamiseensa vaiko osaamattomuuteensa, rakentaako sen pohjalta mikä on mahdollista vaiko sen pohjalta mikä ei ole mahdollista? Millainen koulutus, asenne tekemiseen tai fokusointi kirvoittavat tanssijan itseorganisoitumisen prosessit kohden taloudellista, taiteellista ja taidollista onnistumista epäonnistumisen sijaan? Isto Turpeinen esitti tärkeän yleisökommentin tanssijan mahdollisuuksista. Maija-Riitta Ollilan puheesta poimin, että valta on tässä ja nyt. Karl Marx on lausunut, että vapaus on välttämättömyyden tajuamista.”

Raisa Vennamo, somatiikan tuntiopettaja, Teatterikorkeakoulu

***

”Kiertoliike 2015 tuli tarpeeseen. Yleisteemana oli ”valta – jaettu valta – mielivalta”. Tilaisuuden eri tapahtumat kiertyivät hienosti aiheen ympärille, välillä seitinohuesti, välillä tiukkana manillaköytenä. Kahden päivän oivalluksia ja mahdollisia itsestäänselvyyksiä oli runsaasti. Filosofi Maija-Riitta Ollila kehotti (keho!) jättämään Messiaan odottamisen. Otetaan valta ja lihaskalvot käyttöön! Tämmöinen ajatus teki ainakin minulle hyvää. Tanssin kenttä näyttäytyy pääkaupunkikeskeisenä. Muistiinpano itselle: Jatka sinnikkäästi tanssin asian eteenpäin viemistä missä ikinä liikutkin ja etenkin alueellisesti. Voimasanoina kehollinen lukutaito ja tanssitaiteen perusopetuksen mahdollisuudet valinnaisena aineena koulujen tuntikehyksessä. Tätä mallinnetaan esimerkiksi Porissa Liisa Nojosen tanssikoulussa.”

Jaana Simula, Porin kaupungin kulttuurijohtaja

Kuva Maija-Riitta Ollilan luennolta. Kuva: Pekka Mäkinen