Tanssitaiteen verkkolehti

ARVIOT


13.01.2015   |   Maija Karhunen

Positiivisia viboja Teakilla

Jeremy Waden Taideyliopiston tanssijan maisteriopiskelijoille tekemä Human Resources -teos alkaa teatraalisesti ja vangitsevasti. Kuin muotista valetut, karikatyyriset miehiset hahmot kokoontuvat yksitellen loisteputkin valaistuun, persoonattomaksi konttoriksi lavastettuun tilaan. Ruman ja ankean vaikutelman luominen jatkuu hahmojen maskeerauksessa, peruukeissa ja puvustuksessa. Apaattiset, ryhdittömät, omasta fyysisyydestään vieraantuneilta vaikuttavat hahmot liukuvat staattisesti nyrjähtäneestä elävästä taulusta toiseen, kaivamaan nenää, jäykästi halaamaan tai panemaan edestä ja takaa. Kuvaelmat tuovat mieleen esimerkiksi teatteriryhmä Nya Rampenin teokset, joissa keskiluokkaisen pinnan alla seksuaalisuus hallitsee.

Kuvassa Maria Autio, Elisa Tuovila, Meeri Altmets, Satu Rinnetmäki, Viivi Niiniketo ja Mikko Makkonen. Edessä Mia Jaatinen ja Sini Siipola. Kuvaaja: Riikka Sundqvist.

Kuvassa Maria Autio, Elisa Tuovila, Meeri Altmets, Satu Rinnetmäki, Viivi Niiniketo ja Mikko Makkonen. Edessä Mia Jaatinen ja Sini Siipola. Kuvaaja: Riikka Sundqvist.

Jokin asetelmassa luo epäuskoa, toivottomuutta, itkupotkuraivareita, ja siksi tarvitaan voimaannuttavia rituaaleja. Mukanaan hahmot ovat raahanneet Warrior-kasseja, joista paljastuu monenlaista tavaraa – korvatulppia, pahvisia pizzalaatikoita, paperipyyhkeitä, ruohomaton palasia. Ne ovat tuotteita, joista minkä tahansa tuottamisen ja myymisen hallinnointi voisi olla näiden kalpeiden sotureiden elämäntehtävä. Ne toimivat pyhinä talismaaneina, joilla valetaan väsyneisiin positiivista energiaa, elinvoimaa ja onnellisuutta. Pian tila muuntuukin kaoottiseksi ”joulupukin pajaksi”, kuten käsiohjelmassa kuvataan. Vaikka hahmot etsivät omaa subjektiivisempaa itseään, sitä parempaa versiota omasta itsestään, yhä vähemmän he vaikuttavat itsenäisiltä subjekteilta. Heidän päässään ei tunnu liikkuvan montaakaan ajatusta, kun tavarat laitetaan lentelemään, tasapainolaudalla pyöritään, jättimäisellä peukulla tykätään, huonekasvit raiskataan. Päättömiä sloganeita toistellaan hullun kiilto silmissä ja autoilla pärryytellään orgastiseen maaliin asti.

Kun teoksen loppupuolen helvettikuvaelmassa läiskitään itkevien uhrien takapuolille kylteillä joissa lukee esimerkiksi ”state”, ”fallos” tai ”better you”, tarjoillut asetelmat alkavat tuntua jo melko ilmiselviltä. Kaikkivoipaisuuden harhaa ja elinvoimaisuuden ideologiaa tuottava positiivisuusmantra on tietysti Stubbin ja Slushin lama-Suomessa, selfhelpin ja hyvinvointiblogien ajassa todellinen, ja toisaalta turhautuneista konttorirotistakin on ainakin muutama havainto, ainakin tv:n Konttori-komediasarjassa, jos ei tosielämässä. En ole kuitenkaan varma, onnistuuko esitys sanomaan kuvaamistaan ilmiöistä kovin paljoa uutta tai kiinnostavaa. Voimantuntoisen positiivisuuspuheen johtaminen turhautuneesta testosteronista alkaa esityksen edetessä tuntua turhan helpolta.

 

Maija Karhunen

Kirjoittaja on tanssija ja esiintyjä.

 

°°°°

Ohjaus ja koreografia: Jeremy Wade

Dramaturgia, lavastus ja pukusuunnittelu: Jaakko Pietiläinen

Valosuunnittelu: Mika Haaranen

Musiikki: Tian Rotteveel

Peruukit: Daido

Esiintyjät: Meeri Altmets, Maria Autio, Mia Jaatinen, Mikko Makkonen, Viivi Niiniketo, Satu Rinnetmäki, Sini Siipola, Elisa Tuovila

Ensi-ilta: pe 12.12.2014 Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa