Tanssitaiteen verkkolehti

TAITEEN TOIMIJAT


11.12.2014   |   Tiia Lappalainen

Liikekieli.com 10 vuotta: Haastattelussa kulttuuriministeri Pia Viitanen

Vaikka kulttuurin ja taiteen rahoitus pysyy ensi vuoden budjetissa lähes tämän vuoden tasolla ja tanssin rahoitus on viimeisen viidentoista vuoden aikana noussut huimasti, kulttuuriministeri Pia Viitanen muistuttaa, että tulevina vuosina kulttuuri ja taidekin joutuvat valtion suurien säästötoimenpiteiden leikkuriin.

 

”Nyt on aika puhua kulttuurin puolesta”

Kävit Juhlaviikoilla katsomassa Susanna Leinosen kantaesitysteoksen Touch of Gravity. Miksi menit katsomaan kyseistä teosta?

Eri taiteenaloilla on omat erityispiirteensä ja tanssitaide on saanut erityisen paljon uusia katsojia. Myös harrastajamäärät ovat kasvaneet ja uusia tanssiryhmiä on perustettu. Tanssikenttämme on saanut kansainvälisestikin tunnustusta. Susanna Leinonen on suomen yksi kansainvälisesti menestyneimmistä koreografeista. Halusin tutustua Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaan ja entisenä Anneli Suovan balettikoululaisena, jossa kävin pikkutyttönä, valitsin tällä kertaa tanssiesityksen.

 

Millaisia tuntemuksia se sinussa herätti?

Esitys oli todella vaikuttava: hyvin visuaalinen, voimakas ja mielenkiintoinen. Herätti miettimään, kuinka paljon harjoittelua ja omistautumista tarvitaan, että saadaan aikaan tällainen tanssiesitys. Esitys ja tanssijat olivat aivan huikeita.

 

Mikä on suhteesi tanssiin? Kuinka paljon kulutat sitä katsojana tai harrastajana ja kuinka hyvin tunnet suomalaisen tanssikentän?

Käyn satunnaisesti katsomassa tanssiesityksiä. Haluaisin kyllä käydä useamminkin, mutta nykyisin ei oikein itse voi aina valita halujensa perusteella omaa ajan käyttöä.

Suomalainen tanssikenttä ja kentän laajuus tuli vahvasti meidän kaikkien tietoisuuteen, kun Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi 15 miljoonan euron avustuksen ehdollisena Tanssin talo -hankkeelle.

 

Mikä tai mitkä ovat olleet sinua syvimmin koskettaneita tai parhaiten mieleesi painuneita tanssiesityksiä ja miksi?

Voisin sanoa että tämä Touch of Gravity on juuri nyt varmasti päällimmäisenä. Kiitokset siitä.

 

Mikä on taiteen ja kulttuurin tehtävä yhteiskunnassa?

Luovuus on ihmisen kyvyistä vahvimpia. Lähes kaikki ihmisen toiminta ja kehitys perustuu oivalluksiin ja luovuuteen. Luovuuteen perustuvalla taiteella on itseisarvonsa, mutta se myös rikastuttaa monessa mielessä yhteiskuntaa. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointiselvityksissä on näin moneen kertaan todettu.

Kulttuurinen perintömme kasvaa taiteen ilmaisumuodoista ja taideteoksista. Tämä yhteinen kulttuurimme on identiteettimme perusta. Taide ja kulttuuri luovat yhteiskunnalle sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista pääomaa.

 

Miten Suomessa on mielestäsi onnistuttu taiteen saavutettavuuden takaamisessa, ja miten tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuutta tulisi kehittää? Ainakin tanssitaiteessa tässä on vielä paljon alueellisia eroja, mikä vaikuttaa suoraan myös taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Elämme niukkuuden aikoja, ja on erittäin tärkeää saada päätöksentekijät ymmärtämään taiteen ja kulttuurin merkitys yhteiskunnassamme. Onneksi viime budjettiriihessä onnistuimme palauttamaan Veikkauksen jakamattomista voittovaroista 3,9 M€ taiteelle ja kulttuurille. Tämä ja muutamat muut seikat varmistivat, että kulttuurin ja taiteen rahoitus säilyi suurin piirtein tämän vuoden tasolla.

Resurssien turvaaminen on yksi peruslähtökohta, jolla voimme taata taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta.

Saavutettavuuden ja osallistumisen kannalta on tärkeää, että VOS-laitokset ovat alueellisesti riittävän laajalla pohjalla ja vapaan kentän toimintaedellytyksistä pidetään huolta. Meillä on hyviä esimerkkejä, joissa vapaa kenttä ja VOS ovat hyödyntäneet toistensa vahvuuksia.

Lähtökohtana valtion tukipolitiikassa siis on, että tanssitaidetta tulisi olla tarjolla eri puolilla maatamme ja taiteilijoilla mahdollisuus työllistyä myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla kysyntä ja tarjonta ovat suurinta. On kuitenkin tärkeää, että mahdollisuuksia on muuallakin. Tanssin aluekeskustoiminnalla on pyritty vaikuttamaan siihen, että tanssitaiteilijat voisivat työllistyä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Aluekeskustoiminnassa tuotetaan vuosittain noin 33 henkilötyövuotta, mikä vastaa 3–5 pientä valtionosuutta saavaa tanssiteatteria. Näistä henkilötyövuosista noin 78,5 % tuotetaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

 

Tanssitaide tuntuu edelleen olevan altavastaajan asemassa varsinkin rahoituksessa, vaikka sen katsojaluvut ovat koko ajan kasvaneet, se on harrastuksena hyvin suosittu ja uusia tekijöitä tulee kentälle koko ajan lisää. Miksi? Mitkä ovat ne kriteerit, joilla kulttuurin määrärahoja jaetaan eri taiteenlajeille?

Onneksi tanssitaiteen toimintamahdollisuuksia on suunnitelmallisesti kehitetty ja määrärahaakin on lisätty. Tanssitaiteen edistämiseen suunnattu harkinnanvarainen määräraha oli vuonna 1999 noin 0,3 miljoonaa euroa. Nyt, vuonna 2014, se noin 2,4 miljoonaa euroa. Kasvua on siten ollut noin 2,1 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksien puolella yksikköhinta korjattiin lakimuutoksella vuosina 2008–2010. Henkilötyövuosien määrän ja henkilötyövuoden yksikköhintaan perustuva valtionosuus tanssiteattereille kasvoi vuoden 2007 1,5 miljoonasta vuoden 2010 2,6 miljoonaan euroon. Nyt vuonna 2014 summa on 2,87 M€ ja sen jakaa 11 tanssiteatteria.

Tilanne voisi olla tietenkin parempikin, mutta varsinkin tulevina vuosina kulttuurin rahoitus on myös säästöjen kohteena, ellemme onnistu taistelemaan kulttuurille lisää rahoitusta.

 

Muutamat tanssi-instituutiot ja isommat ryhmät saavat valtiolta vuosittaista valtionavustusta samalla, kun vapaa kenttä joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa rahoituksen suhteen. Mitä asialle pitäisi mielestäsi tehdä?

Nykyisin meillä on 11 valtionosuuden piirissä olevaa tanssiteatteria, jotka muodostavat taidelaitoskentän selkärangan ja joiden tehtävänä on saavutettavuuden turvaaminen koko maassa.

Vapaan kentän rahoitustakin on lisätty ja on tärkeää tukea uusia ja nousevia ryhmiä ja myös erilaista toimintaa.

Minusta molempia muotoja on tuettava ja samaan aikaan olisi tietenkin hyvä, että VOS-tanssiteatterit ja vapaa kenttä tekisivät yhteistyötä. En näe tässä vastakkainasettelua eri toimijoiden välillä. Tärkeää tietenkin on, että meillä olisi resursseja myös tulevaisuudessa. Ensi vuoden budjetissa niin VOS- kuin vapaan kentän tuki säilyy ennallaan.

 

Miten nuorten taiteilijoiden työllistymistä voitaisiin ja pitäisi tukea?

Olen pitänyt kulttuurin monipuolisen pohjan ja saavutettavuuden lisäksi tärkeänä juuri taiteilijoiden toimeentuloa. Tukipolitiikan lähtökohtana on tasa-arvo ja pyrkimys kehittää taiteilijoiden toimeentuloa kokonaisuutena. Opetus- ja kulttuuriministeriön omat resurssit ovat tietenkin valitettavan rajallisia. Tässä tärkeässä asemassa ovat STM ja TEM. Olisi hyvä saada esimerkiksi Tekesiin myös erityisesti luoville aloille tarkoitettuja ohjelmia.

Taiteen edistämiskeskus ja valtion taidetoimikunnat ottavat päätöksenteossaan huomioon myös nuorten taiteilijoiden aseman. Alle 35-vuotiaiden eli nuorten taiteilijoiden osuus apurahan saajista on 19 %.

 

Pystytäänkö taiteen rahoitus säilyttämään nykyisellään kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa?

Onneksi meillä on takana muutamia hyviäkin vuosia rahoituksen lisääntymisen takia.

Valtion säästötoimenpiteet koskevat kuitenkin nyt myös taidetta ja kulttuuria. Pyrin tässä vaikeassa tilanteessa pitämään rahoituksen mahdollisimman vakaana hyödyntäen kaikkia mahdollisia käytettävissä olevia keinoja. Onnistumisemme budjettiriihessä koskettaa vain ensi vuotta. Vuosien 2016 ja 2017 kehyssäästöt ovat aika suuria. Kaikkien kulttuurin ystävien kannattaa nyt puhua ja vaikuttaa voimakkaasti kulttuurin puolesta. Nyt on sen aika.

 

°°°

IMG_0052

Liikekieli.comin juhlajulkaisu ilmestyi 5.12. yhteistyössä Suomen Tanssi- ja Sirkustaiteilijat Ry:n Liitos-lehden kanssa. Tilaa nyt julkaisu omaksesi postimaksun hinnalla osoitteesta veera.lamberg@liikekieli.com!