Tanssitaiteen verkkolehti

KOLUMNIT JA ESSEET


11.11.2014   |   Veera Lamberg

Muistiinpanoja Suomen Taidepoliittisesta Huippukokouksesta

Baltic Circle -festivaali, Checkpoint Helsinki ja Public Movement järjestivät eilen tapahtuman, jonka tarkoituksena oli saattaa poliitikot, taiteen kentän toimijat, virkamiehet ja tutkijat ensimmäistä kertaa yhteen käsittelemään taiteen asemaa yhteiskunnassa. Toivomuksena oli visioida taide- ja kulttuuripolitiikan tulevaisuutta Suomessa.

Tapahtuma oli poliittinen taide-esitys, joka poliitikkojen puheiden lisäksi sisälsi muun muassa näyttelijöiden esittämiä katkelmia eduskunnassa käydyistä taidepoliittisista keskusteluista vuosilta 1877-2014. Lisäksi Itävallan Liikkumisasiainministeriö esitti tervehdyksensä ja kutsui ison joukon eturivin kulttuurivaikuttajia lavalle tanssimaan hymninsä säestyksellä.

Myös yleisö voi osallistua. Jokaiselle yleisön jäsenelle annettiin kaksi paperilappua, joita nostamalla saattoi keskeyttää puhujan ja vaatia lisäselvityksiä. Valkoinen lappu kysyi miksi ja sininen pyysi lisää konkretiaa. Lappuja käytettiinkin melko ahkerasti, ja ilahduttavan moni poliitikko myös reagoi niihin kiitettävästi.

Tapahtuma oli hieno ja onnistunut päänavaus vilkkaampaan kulttuurikeskusteluun ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Se paljasti puolueet, joiden kulttuuripoliittiset linjaukset ovat joko olemattomat tai muuten hataralla pohjalla. Se herätti myös kysymyksen siitä, millä asiantuntemuksella taidekentälle tärkeitä päätöksiä tehdään. Osalla kymmenestä tapahtumassa esiintyneestä poliitikosta ei tuntunut olevan oikeastaan pienintäkään hajua siitä, miten taidekenttä oikeasti toimii.

image

Päälavan takana oli tapahtuman ajan myös uutishuone, jossa yli kymmenen taidealan asiantuntijaa keskustelivat poliitikkojen linjauksista. Yleisöllä oli mahdollisuus joko kuunnella päätapahtumaa kaupungintalon juhlasalissa tai poistua puheiden välillä lämpiöön, jossa saattoi seurata uutishuoneen asiantuntijoiden kommentointia. Puheiden jälkeen asiantuntijat esittivät kysymyksiään puhujille. Myös muutamiin yleisökysymyksiin, joita saattoi esittää paperilapuilla tai sosiaalisessa mediassa, saatiin vastaus jo paikanpäällä.

Seuraavassa jaan muistiinpanoni poliitikkojen puheista. Ne ovat yhtä vajavaiset kuin minkä tahansa taide-elämyksen henkilökohtainen tulkinta ja riippuvaisia esimerkiksi omista lähtöoletuksistani, poliittisesta kannastani, mieltymyksistäni ja tarkkaavaisuudestani – osittain myös muistiinkirjoitusnopeudestani. Toivon kuitenkin, että niistä voi olla hyötyä ainakin uusien kahvipöytäkeskustelujen herättämisessä.

°°°°

Sauli Ahdinjärvi – KD

-Taidepolitiikassa pitää ottaa huomioon etenkin lapset, koska taideharrastuksilla on paljon myönteisiä vaikutuksia

-Taiteen perusopetuksen resurssit tulee turvata ja taiteen opetusta kouluissa ei tule vähentää

-Kulttuuri on kestävää, kestää aikaa, eikä siis kertakäyttötavaraa

Päivi Lipponen – SDP

-Jokaisella on vastuunsa siitä, että siirtää kulttuuriperintöä jälkipolville

-Kulttuurissa tiivistyy ihmisyyden ydin

-Taide antaa avaimia selittää elämää ja opettaa empatiaa

-Taiteen kautta pääsee näkyväksi yhteiskunnan pinnan alla olevat virtaukset

-Kulttuuri liimaa kansakuntaa yhteen ja opettaa sietämään erilaisuutta

-Kulttuurintekijöillä on hyvä tulevaisuus muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa tarvitaan uusia tapoja toimia ja kehittyä

-Kaikille tulee turvata tasa-arvoinen pääsy taiteen äärelle, näistä esimerkkeinä kirjastot ja koulujen taideaineet

-Hyvään elämään kuuluu myös kaunis ympäristö

-Työstä kuuluu saada palkka

-Kaikki ei tule olla vain taloudellisesti ohjattua, esimerkkinä YLE

-Taiteella on paljon annettavaa kouluopetuksessa ja oppirajat ylittävissä uusissa muodoissa oppia ja opettaa

Timo Laaninen – Keskusta

-Taide kaikkien kansalaisten ulottuville, ITE-taide esimerkkinä

-Oikeudenmukainen korvaus työstä tärkeää

-Keskusta haluaa säilyttää RAY:n aseman ja jaon suhteet

-Peruskoulu on taidepolitiikan peruskivi

-Etenkin kirjastot ja musiikkioppilaitokset tärkeitä

-Luovassa taloudessa on tulevaisuus

-Jatkossa taidekentälle tarvitaan enemmän yksityistä rahaa

Juha-Pekka Väisänen – SKP

-Tuloerojen kasvu huolestuttavaa myös taidealalla

-Naisten tulot 72 % miestaiteilijoiden tuloista

-0,8% kulttuuribudjetti valtion kassasta on naurettavan pieni summa, jota tulee korottaa

-Korotukset voisivat tulla esimerkiksi Puolustusministeriön rahoista, jotka tällä hetkellä 5 % budjetista

-Miksi voimme rauhassa laittaa 200 miljoonaa panssarivaunuihin, mutta emme enempää kulttuurille ja taiteelle?

-Sivistys, taide ja kulttuuri parasta puolustuspolitiikkaa

-Taiteilijoille perustulo

-Uskoo yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa ja sitä kautta mahdollisuuteen vaikuttaa muutoksiin

Outi Alanko-Kahiluoto – Vihreät

-Parasta taidepolitiikkaa on tukea taiteilijoiden työtä

-Ollut vaikuttamassa taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan parannuksiin ja haluaa jatkaa tätä työtä

-Vapaata taidekenttää tulee vahvistaa lisärahoituksella

-Taiteen vapaus tärkeää

-Päätösten tulee olla vastuullisia niin, että taataan mahdollisimman monipuolinen taide ja kulttuuri

-Tasa-arvo ja saavutettavuus turvattava myös taiteen kokijoille

-1 prosentin sääntö myös palveluhankintoihin (vrt. 1 prosentin käyttö taiteeseen suurissa rakennushankkeissa), jolloin rahaa voitaisiin ohjata enemmän esim. laitoksiin suuntautuvalle taiteelle

-Itsensätyöllistäjät rinnastettava palkansaajaan

-Taiteilijoille perustulo

-Taiteella täytyy olla ehdoton autonomia, eikä sille saa antaa tehtäviä sen itsensä ulkopuolelta

Arto Lampila – Piraatit

-Täytyy reagoida siihen, että työmarkkinat ovat yhä jakaantuneemmat

-Perustulo kaikille

-Täytyy pystyä kehittämään sitä, miten apurahoja jaetaan, esimerkiksi enemmän aitoa dialogia hakijoiden ja päättäjien välillä

-Valtion ja kuntien rahanjakoprosesseja pitää avata

-Yhdenvertaisuus tärkeää myös kulttuurissa ja taiteessa

-Digitaaliset sisämarkkinat järjestettävä niin, että aito kansainvälistyminen on mahdollista

-Rahankeruulaki pitää uudistaa ja tehdä rahankeräys helpommaksi myös kulttuurihankkeille

-Taiteilijat tulee rinnastaa pienyrittäjään ja yrittäjien asemaa tulee parantaa

Päivi Storgård – RKP

-Taiteella on aina itseisarvo

-Taide ja kulttuuri ovat suomenruotsalaiselle kentälle elämän ja kuoleman kysymys, koska kieli elää kulttuurissa

-Kulttuuria tukeville yrityksille verovähennysoikeus taideostoihin

-On väärin luoda illuusioita nuorille opiskelijoille, eli holtiton taiteilijoiden ylikoulutus on lopetettava

-Suomi tarvitsee uusia näkökulmia kansalliseen kulttuuriin

-Vähemmistöjen asemaa tuettava myös taiteen kautta

Timo Vuori – Kokoomus

-Suomalainen kulttuuri fennomaanien perintöä

-Taide ja kulttuuri ovat yhteiskunnallinen voimavara ja sivistyksen tunnusmerkki

-Yhteistyössä on voimaa, esimerkkinä Taideyliopisto, jossa opiskellaan yli taidealojen rajojen

-Taidekoulujen opintojen monipuolisuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska siten parannetaan työllistymistä

-Taiteilijoillekin kuuluu työttömyysturva

-Verovähennyskelpoisuus lahjoittajille

-Kansallinen kulttuuriperinne tulee säilyttää

Juho Eerola – PS

-Monipuoliset kulttuuripalvelut kaikkien saataville

-Rahaa ei tule suunnata vain kasvukeskuksiin tai kulttuuripalveluihin, joihin vain rikkailla on varaa

-Kulttuuri heijastaa yhteiskuntaa ja sen perintöä

-Kulttuuri ja taide luovat Suomi-kuvaa maailmalla

-Taiteilijoiden apurahoista voi leikata

-Aleksis Kivikin teki taidetta niukoissa olosuhteissa, niukkuus ei siis este hyvälle taiteelle

-Paikallisuus tärkeää

Silvia Modig – Vasemmistoliitto

-Taide on elinehto

-Taidebudjetista ei voi leikata

-Julkinen rahoitus on taiteen autonomian tae

-Taide koulujen opetuksessa takaa osallisuuden kulttuuriin kaikille

-Uskoo porttiteoriaan, jonka mukaan taidetta kokenut lapsi löytää helpommin taiteen äärelle myös aikuisena

-Ehdottaa kulttuuriseteliä, jolla tuettaisiin vähävaraisten perheiden kulttuuriharrastuksia

-Taidetta tulee suojella mesenaattiajattelulta ja ”söpöyskilpailulta”, jossa kaikkein mediaseksikkäin projekti saisi eniten rahoitusta

-Tukea taiteelle tulee antaa ennen kaikkea tekijöiden kautta niin, ettei olla pelkän lyhytaikaisen hankerahoituksen varassa

-Taiteilijoille kunnollinen sosiaaliturva

-Tekijänoikeustulot pitäisi rinnastaa palkkaan

-Perustulo yksi hyvä ratkaisu

°°°°

Poliitikkoja oli rohkaistu käyttämään luovuutta esityksissään, joten yleisö sai kuulla heiltä laulua, kitaransoittoa, otteen sotalapsista kertovasta näytelmästä sekä vetoamista tyyliin ”minäkin olen myynyt arvotaulun voidakseni kirjoittaa” tai ”tyttäreni muodostelmaluisteluesitys oli vaikuttava taideteos”. Lisäksi 0,8 prosentin kulttuuribudjettia havainnollistettiin täytekakkua leikkaamalla. Eniten reaktioita yleisössä herätti perussuomalaisten Juho Eerola, joka resitoi lähes koko puheenvuoronsa.

Vaikka paljon mielipiteitä ja jopa konkretiaa tulikin julki, vieläkin jäi paljon yläpilveä leijumaan ilmaan. Myös huomionarvoisen usein oltiin jollain tavoin kiinni historiassa ja perinteen säilyttämisessä, eikä niinkään tämän vuosituhannen elämässä ja sitä heijastavassa taiteessa. Hyvin vaikeasti määriteltävä tuntui olevan etenkin ”luovan alan hieno potentiaali”.

Veera Lamberg

Kirjoittaja on politiikasta kiinnostunut tanssitaiteilija ja Liikekieli.comin päätoimittaja.

°°°°°°

Lisämateriaalia: www.suomentaidepoliittinentapahtuma.fi