Tanssitaiteen verkkolehti

TAITEEN TOIMIJAT


12.09.2014   |   Veera Lamberg

Uusi kirja baletista ja ammattitanssijaksi kasvamisen haasteista on opas baletin maailmaan

Toimittaja Liisa Vihmanen halusi tehdä kulttuuriteon ja kirjoittaa baletista yleistajuisen kirjan baletin harrastajille, ammattiin aikoville ja tavallisille tanssista kiinnostuneille ihmisille. Viime keväänä julkaistu Varpaille – Balettia koko elämä on perusteos siitä, mistä asioista balettiesitys koostuu ja mitä ammattitanssijaksi pääseminen vaatii.

Kirja valottaa suomalaisen baletin historiaa ja opetusta, mutta puuttuu kriittisesti myös baletin sukupuolikäsityksiin ja –ennakkoluuloihin sekä balettiperinteen tulevaisuudenkuviin. Vaikka teos on avoimesti baletinrakastajan kunnianosoitus elämänpituiselle harrastukselleen ja koko balettitraditiolle, se on hienoisessa julistavuudessaankin raikas keskustelunavaus baletin nykytilaan. Perusteoksena se on toki vain pintaraapaisu, mutta antaa aihetta syvällisemmille pohdinnoille esimerkiksi uudesta balettikoreografiasta, balettiteosten tarjoamista rooleista, baletista harrastuksena ja balettiklassikoiden suhteesta nykypäivään.

Vihmanen on käyttänyt tietolähteinään useita merkittäviä alan asiantuntijoita ja tutkijoita, kuten tanssihistorioitsija Tiina Suhosta, FT Johanna Laakkosta, FT Kai Lehikoista, FT Petri Hoppua sekä balettioppilaitoksen opettajia ja entisiä solistitanssijoita Arja Tervoa ja Saima Kranigia. Myös fysioterapeutit saavat kirjassa ammattitaitonsa esiin. Kirja toimii siis suppeudessaankin monipuolisena suomalaisen balettitiedon esittelynä.

Myös runsas haastattelumateriaali ja erilaisten urapolkujen tuominen yleisempään tietoisuuteen on ehdottomasti yksi kirjan suurimmista ansioista.

”Haastattelemani henkilöt valikoituivat pääosin omien kontaktieni kautta. Minulle oli joka tapauksessa selvää, etten halua esitellä pelkkää tähtikavalkadia, vaan myös kuorolaisia”, kertoo Vihmanen ja selittää, että baletti on enemmän kuin vain kuuluisimmat tähtiballerinansa. ”Suomalaisesta baletista on kirjoitettu aivan liian vähän ja liian monta uraa on jäänyt kokonaan huomiotta.” Vihmanen haastatteli kirjaansa muun muassa Doris Lainetta, Virpi Laristoa, Riina Laurila-Castrénia, Ulpu Puhakkaa, Jarmo Rastasta, Tuukka Piitulaista, Milena Tuomista ja Minna Tervamäkeä.

Balettioppilaitoksen opiskelijoita. Kuva: Natalia Baer & Juha Reunanen.

Balettioppilaitoksen opiskelijoita. Kuva: Natalia Baer & Juha Reunanen.

Yksi Vihmaselle tärkeä näkökulma oli saada baletinopiskelijoiden ääni kuuluviin. ”Eräs kimmoke koko kirjan tekemiselle oli Baletti on kivaa! –dokumentti, jonka tein Ylessä vuonna 2011. Balettioppilaitoksen nuorilla oli niin paljon kerrottavaa ja he tuntuivat niin kypsiltä analysoimaan omaa opiskeluaan. On ikävä myytti, ettei tanssijoilla muka olisi sanottavaa!” toteaa Vihmanen. Hän kiittelee yhteistyötä Balettioppilaitoksen kanssa. Opettajat suosittelivat hänelle hyviä haastateltavia ja auttoivat aina oikean tiedon löytämisessä. ”Balettioppilaitoksella on mittavat arkistot, joita kukaan ei ole oikein vielä hyödyntänyt”, lisää Vihmanen.

Kirjassa kuvaillaan kaikkia niitä haasteita, joita pieni balettikoululainen kohtaa matkallaan ensimmäisiltä Balettioppilaitoksen valmistavilta luokilta aina viimeisille ammattiluokille asti. Mutta mitä Vihmanen itse oppi kirjaa tehdessään? ”Ainakin sen, että suomalaisen baletin historiassa on hirveästi sellaisia polkuja, joita olisi kiinnostavaa lähteä seuraamaan, todella paljon tutkittavaa. Ja vielä on elossa sitä sukupolvea, joka oli luomassa sodanjälkeistä tanssimaailmaa. Olisi hienoa, että tätä historiaa saataisiin dokumentoiduksi lisää. Vain kirjoittamalla tanssista voimme antaa jälkipolville tanssikokemuksemme, joka on suhteessa omaan aikaansa. Olisi hyvä saada myös lisää moniäänisyyttä tanssintutkimukseen. Kun tutkimusta on niin vähän, käsitys historiasta yksipuolistuu helposti.”

”Mutta en olisi uskonut, että lopulta saavutin sellaisen kyllästyspisteen, että baletti alkoi tulla korvista ulos. Kirjan valmistumisen jälkeen en hetkeen käynyt treenaamassa, enkä edes katsomassa esityksiä”, Vihmanen nauraa. ”Onneksi se on mennyt nyt ohi!”

Mikä baletissa sitten on parasta kirjan kirjoittajan mielestä? ”Se, kuinka äärirajoille liikkeen voi viedä kuitenkin säilyttäen tietyn estetiikan. Satumaisuus, tarinat. Baletti antaa myös ihanalla tavalla luvan olla vähän naiivi”, huokaa Vihmanen.

Veera Lamberg

Kirjoittaja on tanssija ja Liikekieli.comin päätoimittaja, jota kiinnostaa ilmaisuvoimaisen liikkeen ohella tanssin ja yhteiskunnan kohtaaminen.