Tanssitaiteen verkkolehti

ARVIOT


18.06.2008   |   Jenni Sainio

Ballet du Grande Théâtre de Genève, Kuopio Tanssii ja soi 2008

Jenni Sainio: Ilta on tasapainoinen kokonaisuus, balettiryhmä tiiminä vertaansa vailla, ja liikkeen kauneus tarkkuutensa kautta hätkähdyttävää. Loistovierailu!

Ballet du Grand Théâtre de Genève

Johtaja: Jean-Marie Blanchard
Baletin johtaja: Philippe Cohen
Johdon assistentti: Vitorio Casarin
Hallinto: Emilie Comte
Balettimestarit: Susanna Campo, Jean-François Kessler
Piano: Serafima Demianova
Tekninen johtaja: Philippe Duvauchelle
Valot: Alexandre Bryand & Arnauld Viala
Ääni: Charles Mugel
Puvustonhoitaja: Caroline Bault
Näyttämömies: Mansour Walter
Yhteistyössä: UBS / PROHELVETIA
Tanssijat: Fernanda Barbosa, Hélène Bourbeillon, Céline Cassone, Yukari Kami, Alma Munteanu, Luciana Reolon, Cécile Robin Prévallée, Violaine Roth, Madeline Wong, Yanni Yin, Grant Aris, Gregory Batardon, Luc Benard, Loris Bonani, Giuseppe Bucci, Grégory Deltenre, Harris Gkekas, André Hamelin, Olivier Nobis Peron, Bruno Roy, Manuel Vignoulle, Ilias Ziragatchi

PARA-DICE
Koreografia, lavasuunnittelu, puvut ja valot: Saburo Teshigawara
Äänisuunnittelu: Willi Bopp
Avustajat: Rihoko Sato, Ravi Deepres
Valotekninen avustaja: Simon MacColl
Kantaesitys: Geneve maaliskuu 2002

SELON DÉSIR
Koreografia ja puvut: Andonis Foniadakis
Musiikki: Johann Sebastian Bach
Äänisuunnittelu: Julien Tarride
Valosuunnittelu: Rémi Nicolas
Puvustusavustaja: Marion Schmid
Kantaesitys: Geneve helmikuu 2004

LOIN
Koreografia: Sidi Larbi Cherkaoui
Musiikki: Heinrich Ignaz Franz Biber
Lavastus ja valot: Wim Van de Cappelle
Puvustus: Isabelle Lhaos yhdessä Frédéric Dennisin kanssa
Koreografin avustajat: Nicolas Vladyslav & Damien Jalet
Kantaesitys: Geneve huhtikuu 2005

Kuopion kaupunginteatteri 17.6.2008


Geneven oopperan huikean taidokas baletti

Festivaaliviikko huipentui Geneven oopperan baletin, Ballet du Grand Théâtre de Genèven vierailuun. Festivaalin taiteellisen johtajan Jorma Uotisen sanoin kyseessä on yksi kiinnostavimmista oopperataloissa toimivista tanssiryhmistä, eikä vähiten koreografivalintojensa perusteella. Tällä hetkellä ryhmää johtaa Philippe Cohen. Uotinen itse teki teoksen ryhmälle vuonna 2003.

Nyt nähty kolmen teoksen pohjoismaiden ensi-ilta koostui japanilaisen Saburo Teshigawaran, kreikkalaisen Andonis Foniadakisin ja belgialais-marokkolaisen Sidi Larbi Cherkaouin teoksista. Työskentely näiden tämän hetken kysytyimpien koreografien kanssa ei ole itsestään selvää, sillä he tekevät töitä pääasiassa omille ryhmilleen. Vuosina 2002, 2004 ja 2005 kantaesityksensä saaneet teokset ovat yhä huippusuosittu kiertuekolmikko – jopa siinä määrin, että kova kysyntä tuottaa balettiryhmälle hienoisia vaikeuksia muuttaa ohjelmistoa.

Baletti koostuu yhtätoista eri kansallisuutta edustavista tanssijoista. Yhteensä tanssijoita on 22. Heidän kulttuuritaustansa monimuotoisuutta käytettiin osuvasti hyödyksi illan teoksissa.

Suomessa nähtiin ensimmäistä kertaa Teshigawaraa. Para-Dice on kahdeksalle tanssijalle tehty ilmavan ryhdikäs kokonaisuus. Huolella valaistu koreografia saa tanssijat liikkumaan notkeiden loisteputkien kaltaisesti, miehet mustissa ja naiset keltaisissa asuissaan. Äänimaailman veitsen teroitusta muistuttava suhahdus sopii tarkkalinjaiseen teokseen.

Selon Désir, Foniadakisin myrskyinen teos saa voimaa Bachin jylhästi soivasta Matteus- ja Johannes-passiosta. Tanssijoiden uupumisen rajaa lähestyvä, väkevänä virtaava liike on runsasta ja yksityiskohtia täynnä. Kuusitoista henkeä retkahtelee vertikaalisuuntaa edes takaisin, tullen vuoroin piiskautuneiksi lattiaa vasten, vuoroin riuhtaistuiksi ylös kohti kattoa. Monivärinen, väljähkö puvustus korostaa kehoa ravistelevien kuvaannollisten voimien kamppailua. Kohtausten hetkeksi rauhoittuvat loppukuvat ovat yksinkertaisesti riipaisevan kauniita.

Väliajan jälkeen nähtävä Sidi Larbi Cherkaouin Loin tuo näyttämölle koko tanssiryhmän. Kulttuurieroista ja 1600-luvun säveltäjän Biberin musiikista lähtökohtansa saanut koreografia alkaa mieskaksikon kämmenien hienovaraisesta vastakkaisliikkeestä, joka kasvaa käsiparien lisääntyessä ornamenttimaiseksi hallituksi rönsyilyksi. Loin sisältää keveää huumoria tarkasti koreografioiduissa joukkopuheosuuksissaan, joissa aiheena ovat arkipäivän sattumukset kulttuurien törmäyksissä. Mielikuvituksellinen ja yhä uusiin muotoihin sikiävä tanssi on herkimmillään duetoissa.

Teoksen lopussa palataan taas alkupisteeseen, käsiin. Keskellä yksittäisten tanssijoiden kädestä kiinni pitävä tanssija kääntelee tanssijoita käsiensä kautta liikkeeseen kuin pohtien, mitä käsillään tehdä. Vähitellen joukko tanssijoita ketjuuntuu kiinni heihin. Loppukuvassa rykelmä sulautuu kasaksi, jonka päälle yksi heistä onnistuu nousemaan. Kädet, jotka usein nähdään kulttuurisidonnaisten eleiden välittäjinä, tanssivat nyt aivan omaa kieltään.

Ilta on tasapainoinen kokonaisuus, balettiryhmä tiiminä vertaansa vailla, ja liikkeen kauneus tarkkuutensa kautta hätkähdyttävää. Loistovierailu!

Jenni Sainio