Tanssitaiteen verkkolehti

ARVIOT


04.12.2013   |   Veera Lamberg

Writing Movement -kirjoitustyöpaja/ Meikäläisten aatteet ja vaatteet

Writing Movement -hankkeen kirjoitustyöpajan toisella kerralla aiheena oli suunnittelijoiden työ tanssiteoksessa. Alustajina vierailivat äänisuunnittelija Tuuli Kyttälä, valosuunnittelija Mia Kivinen sekä pukusuunnittelija Karoliina Koiso-Kanttila.

Aiheen tiimoilta osallistujat kävivät katsomassa haluamansa teoksen ja kirjoittivat siitä vapaamuotoisen tekstin, jossa keskittyivät purkamaan teoksen audiovisuaalista ratkaisua ja sen vaikutusta teoskokonaisuuteen.

Lisää hankkeesta:

http://www.liikekieli.com/writingmovement

http://writingmovement.com/


 

Meikäläisten aatteet ja vaatteet

Koreografi Maija Hirvasen teos Meidän sosiaalidemokraattiset kehomme (2011) tuntuu yhteiseltä nostalgiatripiltä 70–80-luvuilla syntyneiden suomalaisten elämänhistorioihin.

Niin osuvia kiinnekohtia lähihistoriasta on kaivettu, että välillä tekee mieli osallistua yhteisen menneisyyden totisen tomeraan ruumiillistamiseen: tepastella lavalla rytmikapuloiden tahdissa voimistelunauhaa heilutellen, yhtyä vähän epävireiseen Suvivirteen, pukea päälle turvallisen sukupuoleton, raidallinen Marimekko-paita.

Niin, ne Marimekko-paidat. Kun Kristiina Isola jäi toukokuussa 2013 kiinni Marimekolle suunnittelemansa Metsänväki-kuosin kopioimisesta, nousi asiasta iso poru. Tämän, ja parin muun plagiointikohun tuoksinassa sosiaalinen media täyttyi Marimekkoon kohdistuneella pettymyksellä. Mediassa kyseltiin ”hylkäävätkö” suomalaiset koko yrityksen.

Tapahtuma paljasti jälleen sen, että myös kansallinen identiteetti kiinnittyy erilaisiin kulutustavaroihin ja tuotemerkkeihin. Milloin vaatteisiin, milloin kännyköihin, viinaan tai sinappiin.

Tähän vaatteiden ja aatteiden liittoumaan perustuu myös teoksen pukusuunnittelun kekseliäisyys. Pukusuunnittelusta vastaavat Jouko Korkeasaari ja Ville Häkkinen yhteistyössä koreografin kanssa.

Yhdessä teoksen mieleenpainuvimmista kohtauksista esiintyjät vetävät ylleen raitapaidan toisensa jälkeen. Sitten käydään läpi lapsen kehitykselliset liikevaiheet ryömimisestä konttaamiseen ja vaappuvaan kävelyyn. ”Tässä kuosissa me kasvoimme aikuisiksi”, kohtaus näyttää toteavan.

Kuva: Aada Niilola.

Kuva: Aada Niilola.

Yksilön ja yhteiskunnan vaatetushistoriaan kiinnitytään vahvasti uudestaan, kun esiintyjät pukevat ylleen tutun nuorisouniformun: siniset farkut, valkoiset t-paidat ja lenkkarit.

Ne päällä esiintyjät Eeva Muilu, Satu Herrala ja Miikka Tuominen marssivat lavan ympäri, lasketellen samalla yhteen ääneen suomalaiskansalliseen diskurssiin kuuluvia avainsanoja ja -nimiä: aamunavaus, KELA, neuvola, työterveyshuolto, sauvakävely, Juha Mieto, paikallisradio, Keskusta-puolue, Spede, Neumann… Farkkuarmeijan sanat liikauttelevat mieltä.

Teoksen puvustuksen kaaren päättää heavy metal -henkinen vaatetus, joka päällä kolmikon onkin hyvä riehua ympäri lavaa – siis olla ihan se-kai-sin!!! Tämä tarve vapauttaa sisäinen hirviönsä, vaikkapa Euroviisu-lavoilla tai perjantaisin baaritiskillä, taitaa sekin jollain tavoin innoittaa monia suomalaisia.

Yhteiskunnallisen todellisuuden taustalla vaikuttavan aatejärjestelmän hahmotteleminen ja nostaminen lavalle tarkasteltavaksi on hieno idea. Itselleni teos ruumiillistaa kuitenkin enemmänkin jonkinlaista vaikeasti määriteltävää kansallista identiteettiä, ”meikäläisyyttä”, kuin teoksen nimeen nostettua sosiaalidemokratiaa.

Kyllähän suomalaisten kansalliseen identiteettiin on pitkään kuulunut vankka usko hyvinvointiyhteiskuntaan ja sitkeä pyrkimys mahdollisimman laajasti jaettuun kokemusmaailmaan, mutta myös muita aatevirtauksia: evankelisluterilaisuutta, urheilukulttuuria, sukupuolten tasa-arvoa, populaarikulttuurin ja kulutusyhteiskunnan muoti-ilmiöitä…

Näistäkin monia Hirvasen teos makustelee hellyydellä, lempeän ironisesti. Samalla se tarjoaa useita mahdollisuuksia oivaltaa, kuinka erilaisten kosketuspintojen myötä rakentuu jotakin, jota kutsumme nimellä ”me”.

Elina Manninen

Kirjoittaja on 70-luvulla syntynyt tanssiva toimittaja.

Meidän sosiaalidemokraattiset kehomme sai ensi-iltansa Helsingissä huhtikuussa 2011. Kirjoittaja on nähnyt teoksen sekä live-esityksenä että viimeksi esitystallenteena.

¤¤¤

Meidän sosiaalidemokraattiset kehomme

Koreografia, ohjaus, äänisuunnittelu: Maija Hirvanen

Esiintyjät: Satu Herrala, Eeva Muilu, Miikka Tuominen

Pukusuunnittelu: Jouko Korkeasaari, Ville Häkkinen

Valosuunnittelu ja lavastus: Heikki Paasonen