Tanssitaiteen verkkolehti

ARVIOT


30.11.2007   |   Milla Koistinen

Tanssia ruudulla: La Mentira

Tanssia ruudullaMilla Koistinen, Bryssel Wim Vandekeybusin La Mentira -tanssielokuvassa vanha herra viettelee kameran tahattomasti ja saa katsojan rakastumaan itseensä jokaista kasvon uurretta myöten.


Tanssia ruudulla: La Mentira

Viime keväänä Ultima Vez / Wim Vandekeybus julkaisivat kolmen DVD:n kokoelman ryhmän töistä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. La Mentira on tehty vuonna 1992. Vajaan tunnin mittainen tanssielokuva on rakennettu saksalaisen näyttelijän, Carlo Veranon ympärille. Vandekeybus törmäsi Hampurissa 89-vuotiaaseen esiintyjään kulkiessaan kaduilla kameransa kanssa. Veranon henkilöhahmo ja tarinat olivat alkusiemen Immer das Selbe gelogen -teokselle, johon puolestaan tanssielokuva La Mentira pohjautuu.

La Mentira koostuu lyhyistä kohtauksista, joissa vuorottelevat Verano, liikejaksot ja teatterillisemmat osat. Teos on kuvattu Espanjan karuissa aavikkomaisemissa, Antwerpenin deSingel-teatterissa ja Movyclubilla Brysselissä. Värit, hahmot ja kamerankäyttö ovat rosoista ja rähjäistä. Kohtauksista voi hakea jotain yhtenäistä kertomusta, mutta enimmäkseen se on Vandekeybusille ominaista tajunnanvirtaa. Mitään ei tehdä turhan selväksi ja paikoin elokuva tuntuu sekavalta.

Usein merkitys on varmaankin selvä ainoastaan Vandekeybusille itselleen, mutta siltikin hän onnistuu pitämään teoksen kasassa ja katsojan mielenkiinnon yllä. Ehkä paljon juuri tunnelmalla, joka syntyy hienoista väreistä, kuvista ja mielenkiintoisista esiintyjistä. Ultima Vezin yksi voimakkuus on ollut alusta asti monikulttuurisuus ja sitä hyödynnetään niin teksteissä, tarinoissa kuin liikkeessäkin.

Wim Vandekeybus on taitava kokoamaan suuren materiaalimäärän isolta työryhmältä yhteen ja löytämään juuri ne kohtaukset, joita teos tarvitsee. Tämä on nähtävissä La Mentirassa, samoin kuin hänen myöhemmissä teoksissaan, niin lavalla kuin ruudullakin. Mielenkiintoista on myös nähdä La Mentiran liikemateriaali edelleen kiertueella olevassa Spiegel-teoksessa, joka on koottu Ultima Vezin vanhoista teoksista. Liikemateriaali on edelleenkin erittäin toimivaa ja itse asiassa Spiegelin mielenkiintoisimpia kohtauksia ovatkin osat La Mentirasta.

Teoksen todellinen sielu ja sydän on kuitenkin Carlo Verano. Hän on kerrassaan uskomaton tarinoineen, lauluineen ja tansseineen. Vanha herra viettelee kameran tahattomasti ja saa katsojan rakastumaan itseensä jokaista kasvon uurretta myöten. Vandekeybus on kuvannut hänet hyvin hellästi ja silti huumorilla. La Mentira on todella katsomisen arvoinen teos ja hieno taltiointi Ultima Vezin alkuajoilta.

La Mentira

Ohjaus: Walter Verdin & Wim Vandekeybus
Musiikki: Charo Calvo, Carlo Verano, Peter Vermeersch / X-legged Sally
Esiintyjät: Grace Bellel, Lenka Flory, Octavio Iturbe, Peter Kern, Lieve Meeussen, Branko Potocan, Nienke Reehorst, Simone Sandroni, Wim Vandekeybus, Carlo Verano
Tuotanto: Addison de Wit
Yhteistuotannossa: Ultima Vez, Desingel, Audiovisuele Dienst K.U. Leuven

Festival der Nationen 1993, Ebensee (AT): Golden “Ebenseer Bear” for Best Experimental Film
Milla Koistinen
Milla Koistinen

Kirjoittaja on tanssija ja Liikekieli.comin vakituinen kirjoittaja. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta keväällä 2004. Tällä hetkellä hän työskentelee Belgiassa useiden eri nykytanssikoreografien tuotannoissa.