Tanssitaiteen verkkolehti

TAITEEN TOIMIJAT


26.09.2013   |   Jenni Sainio

Writing Movement – Oulu: Tanssikirjoittaminen kiinnosti tanssinopettajaopiskelijoita

Oulussa lauantaina 14.9. OuDance –festivaalilla pidetyn keskustelun osallistujina oli joukko Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoita opettajansa Petri Kauppisen kanssa. Parituntisen keskustelun alusti toimittaja, kriitikko Hannele Jyrkkä, ja muina panelisteina Veera Lambergin vetämässä keskustelussa olivat tanssipedagogi, romaanikirjailija, kriitikko Outi Kallas Rovaniemeltä sekä liminkalainen tanssitaiteilija Liana Potila.

Hyvässä tanssitekstissä on näky ymmärryksen yrityksestä – kirjoittajan uskalluksesta olla läsnä ja läpinäkyvä

Hannele Jyrkän parikymmenminuuttinen alustus oli napakka ja informatiivinen katsaus sekä hänen omaan ammattilaisuuteen johtaneeseen polkuunsa että tanssista kirjoittamiseen laajemmin, etenkin journalistisesta näkökulmasta. Hän mainitsi kritiikin kriteerien olemassaolon ja niiden huomioonottamisen kirjoitettaessa olemassa oleviin viestintävälineisiin. Helsingin Sanomiin, Tanssi-lehteen (nykyään Teatteri&Tanssi –lehti) sekä mm. Finnish Dance in Focus –julkaisuun kirjoittava Jyrkkä on myös toimittanut useita tietokirjoja tanssista.

Jyrkkä painotti alustuksessaan opintoihin ja kokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta kirjoittamisen taustalla, yhtä lailla kannustaen yleisössä istuneita nuoria tanssintekijöitä tarttumaan tanssista kirjoittamiseen avoimella mielellä, rohkeasti ja omaäänisesti. Oman kirjoittajaposition tarkkaa miettimistä ja reflektointia hän pitää elintärkeänä seikkana, jota ammatillisuus monesti useiden eri työtehtävien rinnakkaisena toteuttamisena vaatii. Kulloisetkin työroolit on kirkastettava itselleen. Hänen mielestään tarvitaan niin kulttuurijournalismia, juuriin menevää asiantuntija-arviointia kuin moniäänisyyden muotojakin erilaisilla kirjoitusalustoilla ja -foorumeilla: yhtäältä lyhyttä facebook -kommentointia ja blogeja, toisaalta myös tutkimuksellista akateemista tanssin sanallistamista.

Jyrkän itsensä tähän työhön johti lapsuudesta alkaneen tanssiharrastuksen ja tiedotusopin opintojen kautta tullut polttava tarve ymmärtää lisää. Sanallistaminen toimii keinona arkipäiväistää tanssia, saada siitä parempi ote. Tanssista kirjoittaminen on myös väylä säilyttää jotakin hetken taiteesta visuaalisten tallenteiden jäädessä usein ajan myötä vain hauraiksi muistoiksi siitä, mitä tanssi toteutumishetkenään oli. ”Kirjoittaminen voi olla taideteko!”, Jyrkkä muistutti ja kannusti asettamaan itselle erilaisia rimoja ja tehtäviä kirjoittamisessa, jotta tuoreus, uudet näkökulmat ja tekstin merkittävyys saavat kirjoitushetkessä tilaa, sekä kannusti tanssiesityksestä kirjoittavaa ottamaan tekstiin mukaan maailmaa itsen ja teoksen välillä ja ympärillä.

Kiivaan innokkaasti tanssikirjoittamisesta

Keskustelun alettua panelistien kesken se avautui ottaen heti myös sanavalmiin yleisön mukaan. Keskusteltiin siitä, mitä on hyvä taidejournalismi: vuorovaikutteista, moniäänistä ja asiantuntevaa. Panelistitkin saivat hetkensä. Rauhallisesti mutta painokkaasti mielipiteensä esiin tuonut Liana Potila on päätynyt fyysisen teatterin ja buton kautta tanssitaiteilijaksi, ja on kirjoittanut tanssista parin vuoden ajan. Hän osallistuu kirjoittajana mm. OuDance –festivaalin VIP-katsojien, vapaaehtoisten kiinnostuneiden joukkoon, joka käy festivaalin ajan katsomassa esityksiä kirjoittaen niistä blogiin JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen sivuille. VIP-katsojia oli paikalla kuulijoina yleisössä muitakin. Tanssista kirjoittamisessa Potila vannoi avoimen ja selkokielisen viestinnän nimeen sekä peräänkuulutti arvioissa esityksen visuaalisen ja auditiivisen suunnittelun huomioimista teoksen merkittävinä osa-alueina.

Kuva: Jenni Sainio.

Kuva: Jenni Sainio.

Reteästi kirjoittajan työstään jutellut Outi Kallas on koulutukseltaan tanssitaiteen maisteri, ja toimii Rovaniemellä nykytanssin ja aikuisten baletin tuntiopettajana Lapin Balettiopistossa. Hän kirjoittaa tanssikritiikkejä Uusi Rovaniemi – ja Lapin Kansa –lehtiin, ja on lisäksi julkaissut kolme pienoisromaania omiin elämänkokemuksiinsa pohjautuen viimeisten neljän vuoden aikana. Haasteekseen hän kokee kriitikkona toimimisen ollessaan itsekin osa alueen tanssitaiteilijoiden ammattilaisia, ja kertoi kirjoittamiensa kritiikkien olevankin kautta linjan mainoksia, kannusteita mennä katsomaan kyseinen teos.

Keskustelussa pohdittiin myös sitä, miten kirjoittaja lähestyy kirjoittamista haastavaksi kokemastaan teoksesta. Entä miten perustyökseen ainoastaan arvioita takova kriitikko ehtii kokea kulloisestakin yksittäisestä teoksesta yhtään mitään, kun vuodessa esitysähkyä tulee yli kolmensadan esityksen vastaanoton verran? Hannele Jyrkkä painotti tanssista kirjoittamista antoisana, yhä uudelleen palkitsevana ammattina – iloineen ja haasteineenkin elämäntehtävänä kertoen ettei itse voisi kuvitellakaan kirjoittavansa vain kritiikkejä. Työn suola ja kestävyys on sen monipuolisuus. Sanallistamisen haasteisiin Outi Kallas puolestaan heitti rehvakkaaseen tyyliinsä kommentin: ”Menen saunaan ja juon kolme olutta. Kyllä se (kirjoitettava teksti) sieltä tulee. Syvän kokemuksen ja raskaan elämän kautta.” Keskustelun teki rikkaaksi, eläväksi ja hätkähdyttäväksikin kolmen panelistin hyvin erilaiset näkemykset aiheen äärellä. Tanssista kirjoittaminen ja sen sanallistaminen vuonna 2013 on kaikkea tätä – halusi sen nähdä tai ei.

Oulussa kasvavat uudet tanssin äänet

Oppilaidensa kanssa keskusteluun tullut koreografi, tanssija, tanssinopettaja Petri Kauppinen kertoi aikoinaan omien tanssiopintojensa aikana havahtuneensa kirjoittamisen jäsentävän tanssin tekemistä. Ulkomailla opiskellessaan Kauppisen opettaja oli huomannut tämän kirjoittamisen vaikuttavan tanssin tekemiseen, ja kannustanut Kauppista myös siksi kirjoittamaan.

Opiskelijoiden luontevuus kirjoittamisesta puhuttaessa ilahdutti. He esittivät tarkkanäköisiä kysymyksiä: onko kriitikkona toimiminen, tanssista kirjoittaminen vaikuttanut oman taiteellisen työn tekemiseen ja miten? He myös puhuivat omista kokemuksistaan, siitä kuinka tanssin tekemisessä kirjoittaminen toimii liikkeen jatkumona, hyvänä työkaluna jäsentää omaa ymmärrystä taiteestaan sekä keinona ajatella. Kallas kertoi jäävänsä pohtimaan kysymystä oman taiteentekemisen ja kriitikon työn suhteesta. Jyrkkä kommentoi, että teoksesta kirjoittaessa voi pyrkiä menemään nähdyn teoksen tai tanssin aalloilla, saamaan siitä samaa tunnetta ja virtaa tekstiinkin. Ja samalla kuitenkin osoittaa oman paikkansa kirjoittajana olemalla rehellinen ja perustelemalla kommenttinsa.

Lopuksi unelmoitiin. Tulevaisuuteen kurottavissa toiveissa tanssikirjoittaminen sisältää enemmän tanssin monimuotoisten työprosessien sanallistamista, tajunnanvirtatekniikoiden ja improvisaation käyttöä tekstin tuottamisessa, vuoropuhelua yhä useammin eri muodoin, muiden taidemuotojen ammattilaisten näkemysten sanallistamista tanssitaiteesta sekä kriitikoiden julkista kirjoittamista live-esitystilanteessa.

JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen OuDance –festivaalin VIP-katsojien tekstejä festivaaliesityksistä voi lukea osoitteesta: jojo.fi/blogi.

Jenni Sainio

Kirjoittaja on Writing Movement –hankkeen koordinaattori yhdessä Liikekieli.comin päätoimittajan Veera Lambergin kanssa.