Tanssitaiteen verkkolehti

ARVIOT


17.06.2007   |   Karoliina Korpilahti

May B (Maguy Marin) Kuopio tanssii ja soi, Päivitetty 18.6.

Karoliina Yli-Honko: Sukellus vuoteen 1981. Ranskalaisen Maguy Marinin ryhmän esitys May B on 26-vuotias teos, joka on nähty Kuopio tanssii ja soi –festivaalilla jo vuonna 1986. On upeaa nähdä tällainen teos, jossa askeltakaan ei ole muutettu alkuperäisestä esityksestä.

Olli Ahlroos: Merkityksettömyyden ylistys. Sanotaan, että komedia on vaikeaa, mutta toimiva absurdia on melkein mahdotonta. Mutta onneksi vain melkein sillä kun se onnistuu, se ei voi olla koskettamatta.


May B

Koreografia: Maguy Marin
Alkuperäismusiikki: Franz Schubert, Gilles de Blanche, Gavin Bryars
Puvut: Louise Marin
Valot: Pierre Colomer
Tanssijat: Ulises Alvarez, Yoann Bourgeois, Teresa Cunha, Jordi Gali, Matthieu Perpoint, Cathy Polo, Jeanne Vallauri, Vania Vaneau, Vincent Weber, Yasmine Youcef
Tekniikka: Judacël Montrobert
KV kiertueet: DLB Spectacles
Kantaesitys: 4.11.1981 Angers

Kuopiom kaupunginteatteri 16.6.2007


Sukellus vuoteen 1981

Ranskalaisen Maguy Marinin ryhmän esitys May B on 26-vuotias teos, joka on nähty Kuopio tanssii ja soi –festivaalilla jo vuonna 1986. Esitys on saanut innoituksensa kirjailija Samuel Beckettin absurdista maailmasta. Tänä vuonna Beckettin syntymästä tulee kuluneeksi 100-vuotta ja May B –esitystä on tänä vuonna nähty Ranskassa osana juhlavuoden taphatumia.

May B on reliikki, mennyttä nykymaailmaa ja tanssihistoriaa. On upeaa nähdä tällainen teos, jossa askeltakaan ei ole muutettu alkuperäisestä esityksestä. Entä jos tämä konteksti ei olekaan katsojalle tuttu, miltä teos näyttää nykypäivän silmin? Itselleni on vaikeata vertailla esityskontekstia silloin ja nyt, koska olen vain hieman vanhempi kuin teos. Esityksessä on paljon sanatonta teatteria, vahvat hahmot, tarpeistoa ja draamallisuutta. Siinä on paljon tarinoita, jotka eivä saa loppua ja jotka risteilevät, lähentyen ja eroten toisistaan. Teos korostaa yhteiskunnallisuutta ja erityisesti vanhusten, köyhien ja sairaiden asemaa. Yhteiskuntapolitiikka nykyisinkin ajaa ahtaalle näitä ryhmiä, joista meidän pitäisi välittää eniten. Jälleen kyseeseen nousi ihmisarvo, kuten Les Ballets C. de la B:n vsprs -teoksessa. Teos on poliittinen tässä mielessä, olematta kuitenkaan poleeminen.

Tanssijat ovat täysin kalkittuja, vahvan maskin takana olevia roolihahmoja. Jokaisella on omat maneerinsa ja piirteensä, mutta kaikkia yhdistää valkoinen tomupeite, joka jättää jälkensä tummaan lattiaan ja pöllähtää välillä ilmaan. He toimviat välillä yhtenä tiiviinä rypäksenä, tehden liikkeitä samanaikaisesti. Rosoisuutta tulee juuri hahmojen yksilöllisyydestä. Kaikki ovat hieman köyry- tai vinoselkäisiä ja jollakin tavalla vaivaisen oloisia. Näyttämöllä ei ole lavasteita (mustaa takaseinämää lukuunottamatta), mikä on hyvä ratkaisu.

Tanssijat tuovat kaiken kuorrutuksen teokseen ja luovat lattiaan kuvioita kävellessään ja liikkuessaan. Klassisen musiikin luoma draamallisuus ja toisaalta rauha vuorottelevat karnevalistisen tunnelman kanssa.
May B kertoo ihmisluonteesta ja yhteisöstä. Koreografisesti pääosassa on rytmi, kuten ryhmän tanssija Teresa Cunha totesi tiedotustilaisuudessa.

Karoliina Yli-Honko

Karoliina Yli-Honko

Kirjoittaja on Liikekieli.comin tanssitoimittaja sekä estetiikan opiskelija ja tanssin harrastaja. Hän on opiskellut Helsingin Yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 2000, Taiteiden tutkimuksen laitoksella vuodesta 2002. Estetiikan lisäksi hän opiskelee mm. taidehistoriaa ja Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Yli-Honko on kiinnostunut kokonaisvaltaisesti kulttuurista, mutta erityisesti tanssista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Hän kirjoittaa säännöllisesti myös estetiikan opiskelijoiden omaan nettilehteen Ärsykkeeseen (www.rsyke.org).

 


 

Merkityksettömyyden ylistys

Sanotaan, että komedia on vaikeaa, mutta toimiva absurdia on melkein mahdotonta. Mutta onneksi vain melkein sillä kun se onnistuu, se ei voi olla koskettamatta.

Liidun valkoiset hahmot töpöttelevät pitkin lavaa ilman mitään näkyvää motiivia. On yhdentekevää pidetäänkö sitä tanssina vai ei. Ei ole myöskään selvää, eikä tärkeää koska tämä teos on tehty, onko se uusi vai vanha, ellei satu tietämään, että se on melkein kolmekymmentä vuotta sitten valmistunut. Minä en sitä olisi uskonut! Aivan kuten Samuel Beckettin kieli ja hänen hahmojensa absurdius, on myös Maguy Marinin May B – teoksen hahmojen absurdius ajatonta ja ainakin länsimaisessa mittakaavassa universaalia.

Teos onkin ennen kaikkea matka Samuel Beckettin luomaan maailmaan. Aivan kuten Beckettin kieli, oli myös May B erittäin tulkinnanvarainen ja täynnä hienovaraisten merkityksien ja merkityksien hajoamisen välistä liikettä. Beckettin kielen alituinen vaara hajota merkityksettömäksi pölinäksi oli May B:ssä kin esillä hahmojen merkityksettömänä, puhetta muistuttavana kommunikaationa ja ääntelynä.

Teoksessa kymmenen liidulla, peruukeilla ja irtonenillä naamioitua tanssijaa kulkivat ja toimivat suurimman osan ajasta yhtenä tiiviinä nippuna tai jonona, noudattaen jonkinlaisia näkymättömiä absurdeja käyttäytymisnormistoja sotilaallisen marssimusiikin säestyksellä ja pillin vihellysten käskemänä. Sanalla sanoen he toimivat absurdina kansana tai ainakin sen absurdiutta korostavana irvikuvana. Teoksen asetelma toimi loistavasti luoden tunnelman, jossa ryhmän kokemat surut, samoin kuin ilot ja nauru olivatkin lähtökohtaisesti ryhmän toimintaa ohjaavien normistojen pakottamia, ikään kuin ohjelmoituja ryhmän päättömään ja mielettömään, absurdiin funktioon.

Juuri tästä syntyi käsittääkseni absurdin esityksen katsojia syvästi liikuttava voima: se ei ainoastaan tyytynyt kylmästi toteamaan ja osoittamaan ihmiselon absurdiuden olemassa oloa, vaan se loi siitä kaikkia ihmisolentoja yhdistävän siteen. Se mikä lopulta yhdisti May B:n hahmot toisiinsa, ei ollutkaan jaettu elämän merkityksellisyyden kokemus, vaan sen vastakohta: jaettu merkityksettömyyden ja absurdin kokemus. Tämä yhdisti myös katsojat esitykseen. Silmin nähden liikuttuneet ja seisovat aplodit todistivat tästä.

May B oli myös todella visuaalinen ja kerta kaikkiaan kaunis teos. Myös musiikki Schubertin liedeineen oli samaan aikaan klassisen kaunista ja teoksen tematiikan kanssa voimakkaita jännitteitä luovaa. May B on kerta kaikkiaan hieno taideteos.Olli A. Ahlroos

Olli A. Ahlroos

Kirjoittaja on teoreettisen filosofian ja estetiikan opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän suorittaa työharjoittelua Liikekieli.comissa kevään 2007.

olli.ahlroos(at)liikekieli.com

Kuva: Johannes Romppanen

Korvaa sähköpostiosoitteessa (at) @-merkillä.