Tanssitaiteen verkkolehti

ARVIOT


29.01.2007   |   Juha Harjunpää

Nederlands Dans Theater (NDT), Suomen Kansallisooppera 22.01.2007

Juha Harjunpää: Kolme koreografista kokonaisuutta, kolme niin erilaista – yhdistävänä tekijänä NDT
Jos esitettäviä koreografioita olisi ollut vain kaksi ensimmäistä, olisivat ne jättäneet illan auki. Mutta kuten erinomaisessa elokuvassa, jossa loppukohtaus selittää aikaisemmat ja nivoo niistä loistavan kokonaisuuden, illan taiteellisen kokonaisuuden yhdisti viimeinen teos.


Wings of Wax, Jiri Kylian

Wings of Wax
Koreografia: Jiří Kylián
Musiikki: Heinrich von Biber, John Cage, Philip Glass, J. S. Bach (äänite)
Lavastus ja valaistus: Michael Simon
Puvut: Joke Visser

Click-Pause-Silence, Jiri Kylian

Click–Pause–Silence
Koreografia: Jiří Kylián
Musiikki: Dirk Haubrich, J. S. Bach
Lavastus: Jiří Kylián
Puvut: Joke Visser
Valaistus: Kees Tjebbes

SH-boom, Paul Lightfoot, Sol León

SH-Boom
Koreografia: Paul Lightfoot, Sol León
Musiikkikooste: (äänite, muun muassa Olavi Virran Sininen Huvimaja)
Lavastus ja puvut: Sol León
Valaistus: Tom Bevoort

Nederlands Dans Theater
Vierailuesitys Suomen Kansallisoopperassa 22.1.2007

Kuvat: Joris-Jan Bos/Nederlands Dans Theater


Kolme koreografista kokonaisuutta, kolme niin erilaista – yhdistävänä tekijänä NDT

NDT:n tanssin ilmaisukyky soitetusta musiikista Wings of Wax -teoksessa (viulu, piano, jousikvartetti…) oli huikaiseva kokemus. Jiří Kyliánin koreografian äärettömän täsmällisten ryhmäliikkeiden merkitys ei ollut enää lähes täydellisessä yhtäaikaisuudessa, vaan sen luomassa kokonaisuuden vaikutuksessa musiikin sävelten tulkinnassa kehon kielellä. Mielenkiintoista oli ainakin yhtä taidokkaan musiikin ilmaisun erilaisuus SH-Boomissa. Siinä liikekieli tulkitsi laulelmien kerrontaa kun Wings taas sävelten kerrontaa.

Yhdistävänä tekijänä molemmissa koreografioissa oli tanssijaparin pintatyöskentely, missä kehon ja jäsenten liikkeiden sujuvuus rikkoi jo mielikuvituksen rajoja.

Click-Pause-Silence -teoksessa on katsojalle vaikein osuus jo käytetyssä musiikissa, mutta tanssijoiden kyvykkyys ylläpiti teosta ja jätti katsojan täysin avoimeksi odottamaan viimeistä kokonaisuutta. Esityksessä kuitenkin tuli mieleen, missä menee raja taidokkaan tanssiparin työskentelyn ja akrobatian välillä. Varmasti musiikin vaikutuksella ihmisen ilmaisukykyyn on vaikutuksensa.

SH-Boomin liikekieli on nähtävä. Mykistävää! Sen kyky esittää laulun sanoituksen kertomus, ilme, tanssin liikkeinä on fantastinen.

Valaistus, lavastus ja puvustus muodostivat toisiaan rikkomattoman kokonaisuuden. Valon ja varjon käyttö oli voimakasta tuoden valon – ja varjon – osaksi tanssia. Taskulamppuvalojen käyttö valaistuksena ja niiden liikehtiminen esityksessä loivat oman hilpeän tunnelman. Esiintymisasujen nerous oli niiden yksinkertaisuudessa. Vain ne osat korostuivat, joiden tulikin korostua musiikin ja koreografian ilmaisussa, olkoonkin vaikka sitten asuna keittiöstä tuttu kasari Virran mukana tai helmuava hameen lieve…
Juha Harjunpää, kuva Michael Aston
Juha Harjunpää

Kirjoittaja on siirtynyt tanssin ystäväksi Suomen Kansallisoopperan Alminsalin näyttämön kautta koreografi Sami Saikkosen ohjauksessa herra Greenin tanssiroolissa Jailhouse Rockin uusintaesityksessä 2006. Hän on myös erikoistunut neljän vuoden ajan ”kännykkäkriitikkona”; lähettäen tuoreeltaan ensi-illan nähtyään arvosteluja 20-30 teatterin ystävälle ja harrastajalle. Ammatiltaan kirjoittaja on meriupseeri.

Kuva: Michael Aston