Tanssitaiteen verkkolehti

ARVIOT


29.10.2006   |   Salla Juntunen

Kristallikorot, lopullinen versio (Raisa Foster), Verkaranta-sali, Tampere 5.-15.10.2006

Salla Juntunen: Hieno kuvaus naiseudesta
Raisa Fosterin teos puhutteli ja sai minut miettimään elämääni. Esitys herätti halun mennä mukaan ja auttaa tanssijaa siinä naiseuden mylläkässä. Ennen en ole tuntenut moista tarvetta katsoessani jotakin.


Kristallikorot
-Monitaiteellinen tutkielma nykynaiseuden kriiseistä

Kokonaiskonsepti, installaatio ja esitys: Raisa Foster
Musiikki, sävellys ja sovitus: Maija Koskenalusta
Valosuunnittelu: Tero Koivisto
Apulaisohjaaja: Jordan Vincent (AUS)

Musiikin esitys (nauhoite)
Ari Isotalo – lyömäsoittimet
Kaisu Koittola – lapsen laulu
Maija Koskenalusta – piano, irlantilainen huilu, tinapilli, kellopeli
Mokko Maisio – haitari, äänitys ja miksaus
Minja Niiranen – laulu
Tapio Nykänen – piano
Masa Oprana – saksofoni
Jussi Petäjä – kitara

Tekninen tuki: Michael Foster, Adam Hardy
Markkinointituki: Sirpa Levola

Esitys Tampereella Verkaranta-salissa 15.10.2006


Lue myös saman kirjoittajan arvio saman teoksen aiemmasta versiosta.

 

Hieno kuvaus naiseudesta

Valomies Tero tulee päästämään meidät sisään pienestä eteisaulasta, mihin on kertynyt ihmisiä. Tilan rajallisuuteen verraten esityksellä on täysi katsomo.

Veto-oven takaa aukeaa galleriatila. Tila on valkoinen, samoin kuin esillä olevat elementit. Yhden verhon takana on lasinsiruja, puoliksi ja kokonaan rikkoutuneita viinilaseja. Lasinsirujen toisella puolella muutaman metrin päässä on seinä, johon on kirjoitettu surullinen tarina naisen elämästä.

On myös tila, missä lattiaan on liimattu teipinpalasia. Niissä teipeissä lukee usean naisen elämässä vastaan tulevia ongelmia ”kohdunkaulan syöpä, klamydia..”. Heti ovista sisään tultaessa vastassa on pukuja. muistuttavat erehdyttävästi hääpukuja. Näky on valtava ja pysäyttävä. Kahdella seinällä on epäselvästi kuvatun naisen kuvia, osissa niissä on tekstiä. Nurkassa tyhjiä kananmunia.

Lattiassa todella pitkän patjan vieressä on monia miesten nimiä ja muutaman sanan selostus millainen sänkykaveri tai pano hän on ollut sen kerran. Kun olen lukenut miesten nimet lattiasta nostan katseeni ja edessäni on yksi muista erillään roikkuva hääpuku. Ajatus -miehiä, miehiä ja miehiä ja naimisiin! Naisen elämää!!

Kaikki näyttelyyn liitetyt asiat on arkea naisen elämästä hyvin osuvasti ja tyhjentävästi. Ei ylilyöntejä vaan faktaa lempeästi esitettynä. Tapa, jolla asiat on kirjoitettu teippeihin ja seiniin on naisen suusta ja naisen tavalla. Varmasti naisen on helppo sitä ymmärtää. Löydän itseni useista asioista ja teksteistä.

Tanssijalle on tehty erillinen tila liikuteltavilla väliseinillä. Aluksi en huomannut hänen olevan siellä. Yleisö hiljentyy paikalleen aikansa kierreltyään näyttelyssä. Valot alkavat hiljalleen sammua. Teoksen liikkeellisen osion, jonka olin jo ennalta nähnyt alkusyksystä Hällä-näyttämöllä, näytti uudelta galleriaympäristössä. Sitä katselee eri tavalla.

Tanssin energia mene eteenpäin kumpuillen, ikään kuin kohtauksittain. Löydän helposti liikkeestä ne tarinat, joita olin aikaisemmin lukenut seiniltä ja katsellut kuvista. Tanssi on täyteläistä kaikki ne tarinat ympärillään. Ymmärrän tanssin nyt paremmin kuin ensimmäisellä kerralla.

Pienen tilan takia yleisö on haluamattaankin mukana. Tanssija tulee hyvinkin lähelle yleisöä ja ottaa kontaktia. Minäkin saan kontaktin tanssijaan. Ystäväni, joka oli mukana katsomassa sanoi että olisi halunnut mennä auttamaan kaatuilevaa tanssijaa pysymään pystyssä. Meille molemmille heräsi halu mennä mukaan ja auttaa tanssijaa siinä naiseuden mylläkässä. Ennen en ole tuntenut moista tarvetta katsoessani jotakin. Se oli niin lähellä.

Vaikka näki esityksen hetkittäin jopa kosketusetäisyydeltä, en tuntenut oloani ahdistuneeksi. Tanssija on niin varma esiintyessään. Sen näki Hällä-näyttämölläkin mutta intiimissä galleriassa sitä energiaa ei voinut olla aistimatta. Kokonaisuudessaan teos puhutteli ja sai minut miettimään elämääni. Loppuun asti mietitty ja hieno kuvaus naiseudesta.Salla Juntunen

Salla Juntunen

Kirjoittaja on tamperelainen tanssija, joka on opiskellut mm. Tampereen konservatorion ammatillisella asteella.