Tanssitaiteen verkkolehti

ARVIOT


03.12.2012   |   Essi Syren

Sydämen paino ja rakkauden mitta

Kiasmaan saapuessani kävelen suoraan teatterin ovelle ja ihmettelen, miksi paikalla on niin vähän ihmisiä. Lopulta selviääkin, että esitys ei alakaan tutusta paikasta, vaan katsojat ohjataan teatterin näyttämölle takaoven kautta. Nyt ei siis eristetä katsojia pimeään katsomoon, vaan yleisö pääsee lähelle esiintyjää näyttämön parrasvaloihin.

Niille, jotka pelästyivät joutuvansa osallistumaan esitykseen, koreografi ja sooloteoksen esiintyjä Liisa Pentti toi helpotuksen, sillä The Weight of My Heart kommunikoi yleisön kanssa paljon armeliaammin ja pehmeämmin keinoin: kertomalla muistoja puheen ja tanssin keinoin.

Tee-se-itse kotikutoisuudessa on vaaransa, mutta Liisa Pentin humoristinen ja sympaattinen esitys ei kuitenkaan sorru liialliseen kiltteyteen ja keskinkertaisuuteen. Esitys kulkee eteenpäin sanojen ja tanssin vuoropuheluna. Pentti kertoo omaelämänkerrallisesta näkökulmasta tarinoita ja muistoja, jotka kietoutuvat yhteen kahden psykoanalyytikon, Carl Gustav Jungin ja Sabina Spielreinin, elämäntarinoihin.

Pentin elämään liittyvien kertomusten oikeellisuus jää katsojalle hämäräksi, mutta lopulta kokemusten totuudellisuudella ei juurikaan ole merkitystä, vaan ne korostavat yleisellä tasolla muistojen ja tarinoiden merkitystä nykyhetkessä sekä tuovat absurdiudellaan leikittelevää huumoria esitykseen. Koettu ja eletty aika ei varsinaisesti ole lineaarista, sillä merkittävät eletyt hetket ja muistot ovat ajallisen etäisyyden kautta värittyneinä läsnä nykyhetkessä.

Liisa Pentti + Co: The Weight of My Heart, kuvassa: Liisa Pentti, kuva: Esko Koivisto

Tarinoiden väliin limittyvä tanssi lainaa vivahteita erilaisista tanssinlajeista musiikista riippuen. Liikekielessä on kuitenkin jotain tunnistettavaa, joka toistuu erilaisten kappaleiden yhteydessä. Muistot taas liittyvät yleensä jollain tavalla rakkauteen. Keskeinen aihe tulee hyvin konkreettisesti esille jo heti esityksen alussa, kun Pentti kirjoittaa maalarinteipillä teatterin tuoleihin RAKKAUS.

Esityksen loppupuolella Liisa Pentti tanssii ja puhuu samalla rakkaudesta. Vaikka samanaikaisessa puhumisessa ja tanssimisessa ei sinällään ole mitään uutta, kohtaus hätkähdytti pohtimaan sanojen ja liikkeen yhteyttä. Liike ei välttämättä ole kielen vaihtoehto saatikka vihollinen. Pikemminkin molemmat rikastuttavat toisia, ja sanat saavat uusia merkityksiä liikkeen kautta.

Essi Syrén
Kirjoittaja on teatterialan sekatyöläinen, jonka kiinnostuksen kohteet ulottuvat kaikenlaisista esitystaiteen muodoista kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen. Teatteritiedettä ja teoreettista filosofiaa opiskellut Syrén työskentelee tällä hetkellä näytelmäkirjallisuuden parissa.

***

Liisa Pentti + Co: The Weight of My Heart
Koreografia ja tanssi: Liisa Pentti
Taiteellinen neuvonantaja: Frans Poelstra
Valosuunnittelu: Meri Ekola
Äänisuunnittelu: Liisa Pentti, Frans Poelstra
Pukusuunnittelu: Terttu Torkkola
Valokuvat: Esko Koivisto
Tuottaja: Outi Järvinen / Arts Management Helsinki
Tuotanto: Liisa Pentti + Co yhteistyössä Kiasma-teatterin kanssa