Tanssitaiteen verkkolehti

TAITEEN TOIMIJAT


25.10.2012   |   Saara Moisio

Arts Management Helsinki – yritys vastaamaan taide-elämän muutoksiin

Teatteri- ja tanssikentän monipuolisissa tuotantotehtävissä työskennelleet Isabel González ja Outi Järvinen perustivat viime kesänä oman yrityksen Arts Management Helsingin vastaamaan taiteen tuotantorakenteiden muutokseen. Yrityksen nettisivuilla sen tehtäväksi mainitaan taiteen saavutettavuuden ja yhteiskunnallisen muutosvoiman edistäminen sekä uudenlaisten yhteistyömallien ja kumppanuusverkostojen luominen taiteilijoiden, yritysten, julkisyhteisöjen ja kolmannen sektorin välille. Kiinnostuin haastattelemaan Gonzálezia ja Järvistä. Miten siis heidän yrityksensä edistää taidetta ja miten he näkevät taiteen tuotannon tulevaisuuden.

Tähän González ja Järvinen vastasivat heti alkuun, että heillä ei ole valmiita vastauksia, miten taiteen tuotantorakenteet tulevaisuudessa tulisi järjestää tai minkälainen maailman pitäisi olla. Tärkeintä heidän mielestään on valmius muutoksiin. González kertoo, että yrityksen perustaminen on askel siihen suuntaan, että itse on aktiivinen ja omalla toiminnallaan ravistelee olemassa olevia rakenteita ja vanhoja näkemyksiä.

Arts Management Helsinki pyrkii luomaan toimintaympäristöä ja -tapoja, joissa taiteilijan työ mahdollistuu ja taiteilija pystyy tuotannon sijaan keskittymään itse taiteen tekemiseen. Järvinen toteaa, että vaikka Suomessa on rakennettu taiteelle instituutioita, niin erityisesti tanssikentän toimijoille infrastruktuuri on edelleen vähäistä. Olemassa olevat rahoituskanavat ja rakenteet eivät Järvisen mukaan mahdollista uudenlaista tekemistä. Arts Management Helsingin ensimmäiset asiakkaat ovatkin tanssi- ja esitystaiteen kentän edustajia.

Vapaus reagoida, riippumatta rahoituskanavista

González ja Järvinen ovat valinneet toimintansa taustaksi voittoa jakamattoman osakeyhtiön muodon. Tämä sopii heille parhaiten. Aatteellisuus on edelleen mukana ja yritysmuodon edellytyksenä on, että voitto sijoitetaan yrityksen toimintaan. Vaikka tämä tuo omat haasteensa, näkevät González ja Järvinen siinä erityisesti vapauden mahdollisuuden ja joustavuuden. Riippumattomuus rahoituskanavista ja itsenäinen päätäntävalta tuovat ketteryyttä ja nopeaa reaktiokykyä toimintaan.

Arts Management Helsinki ei ole valtion tai kunnan rahoittama, mikä mahdollistaa vapauden toiminnan sisältöjen suhteen. Tämä tukee myös sitä, etteivät González ja Järvinen halua sitoutua vain tiettyihin toimintatapoihin. Pyrkimyksenä on olla aktiivinen taiteen kentällä oman tekemisen kautta ja siten vaikuttaa taiteen tekemisen mahdollisuuksiin. González myös näkee, että Arts Management Helsingin liiketoiminnan voitto voitaisiin tulevaisuudessa sijoittaa esimerkiksi jonkin vapaan taideprojektin tuotantokustannuksiin.

Taiteen tekijöille Arts Management Helsinki tarjoaa neuvonta-, viestintä- ja tuotantopalvelua sekä managerointia. Pelkästään tuottajana tai managerina toimimisen sijaan Arts Management Helsinki tarjoaa strategista kumppanuutta. Näin González ja Järvinen haluavat haastaa itsensä ajattelemaan taiteen tuotannosta ja manageroinnista uudella tavalla. He suhtautuvat tarjoamiinsa palveluihin laaja-alaisesti. Eri palveluita voidaan yhdistellä, jotta asiakkaalle, taiteen tekijälle, löydetään parhain kokonaisuus. González mainitseekin, että nyt tulokulma Liikkeellä marraskuussa –festivaalin tuottamiseen on hänellä erilainen kuin silloin, kun hän oli festivaalia järjestävän Tanssiareena-yhdistyksen työntekijä.

Gonzálezia ja Järvistä kiinnostaa taiteilijoiden toiminnan kehittäminen pitkäjänteisesti, joten tarjottavat palvelut räätälöidään asiakaskohtaisesti. Esimerkiksi Oblivia-esitystaideryhmän managerointiin sisältyy ryhmän kansainvälisen toiminnan kehittämistä ja keikkamyyntiä, jonka toteuttamisessa kyseinen ryhmä tarvitsi tukea. Liisa Pentti +Co:n managerointiin taas sisältyy myös ryhmän taustayhdistyksen hallinnointia ja ensi-iltatuotantoa.

Oman ilmaisen työn arvo

Taiteen tekijöille tarjottava, täysin ilmainen neuvontapalvelu on taiteilijoiden toiminnan kehittämistä konkreettisimmillaan. Idea palvelun tarjoamiselle lähti siitä, että pitkään esimerkiksi pienyrittäjät ovat saaneet toimintansa kehittämiseen tukea erilaisilta yritysneuvojilta. Taiteilijoille vastaavaa palvelua, joka ottaisi huomioon taiteen tekemisen erityispiirteet, ei ole ollut tarjolla. Palvelussa keskustellaan taiteilijan kanssa siitä, miten omaa asiaansa voi edistää. González ja Järvinen haluavat auttaa taiteilijoita löytämään omat tarpeensa.

Ilmainen neuvontapalvelu ja taiteilijoiden toiminnan tukeminen kuulostavat hienoilta periaatteilta, mutta väistämättäkin mieleen nousee kysymys, miten tästä saa toimeentulonsa: Onko taiteilijoilla varaa maksaa tuotanto-, viestintä- ja managerointipalveluista? González vastaa tähän, että päätökseen taidealan yrittäjyydestä liittyy valmius ottaa haaste vastaan oman elinkeinon luomisesta. Ilmaisen neuvontapalvelun tarjoaminen nähdään arvokkaana myös oman yrityksen kehittämisen kannalta. Taiteilijoita tapaamalla ja heidän kanssaan keskustelemalla pysytään ajan tasalla siitä, mitä taidekentällä tapahtuu. Palvelu tuottaa taloudellisen pääoman sijasta henkistä pääomaa ja edistää yrityksen omien verkostojen luontia, mikä taas usein johtaa uusiin projekteihin.

Järvinen myös toteaa, että oman yrityksen kanssa on vapaus päättää, mihin oman ilmaisen työnsä pistää. Ilmaisen työn käsite on taidekentällä sisäänrakennettua, mutta sen teettäminen ei ole alan kehityksen kannalta tervettä. Järvinen näkee eron ilmaisen työn teettämisen ja omassa yrityksessä tehdyn arvovalinnan välillä: jälkimmäisessä ei pönkitetä epäterveitä mekanismeja. González myös lisää, että neuvontelupalvelussa tehdyllä ilmaisella työllä on omaa toimintaa kehittävä ja energisoiva arvo. Palveluiden vaihto voidaan myös Järvisen mukaan nähdä liiketoimintana.

Arts Management Helsingissä taide nähdäänkin itseisarvoisena palveluna, josta kunta, valtio ja yhteiskunta hyötyvät. Taiteen tekijän kannattaa lähestyä taidettaan palvelun näkökulmasta. Toisin sanoen, pohtia minkälaista palvelua hän tarjoaa. González ja Järvinen haluavat yrityksellään tukea taiteilijoita tässä liiketoiminnassa ja samalla toimia koordinaattorina instituutioiden, eri organisaatioiden ja kulttuuritoimijoiden välillä. Eri yhteistyömuodoissa kerättyä kokemusta ja tietoa halutaan koota yhteen muidenkin hyödyksi. Omaa ja muiden kokemusta keräämällä pyritään luomaan uusia työkaluja taiteen tekemisen tueksi. Kun taiteen perusominaisuus on muuttua ja mennä eteenpäin, niin taiteen tuotantorakenteiden tulisi muuttua sen mukana. Oman yrityksen perustamisen kautta González ja Järvinen haluavat pysyä tässä muutoksessa mukana ja sitä myös edistää.

Saara Moisio

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston teatteritieteestä ja Art Theory, Criticism and Management -maisteriohjelmasta valmistunut Tanssin Liikekieli ry:n rahastonhoitaja.