Tanssitaiteen verkkolehti

TYÖPÄIVÄKIRJAT


21.02.2007   |   Vera Nevanlinna

Vartalon viisauden jäljillä, osa 1

Vera Nevanlinna – Mielenkiintoista on se, kuinka rikas keho on, kuinka täynnä informaatiota, inspiraatiota, liikettä, energiaa, vilpittömyyttä ja intoa se onkaan, kun annan sille mahdollisuuden puhua. Olemme niin tottuneita pikemminkin käskemään ja vaatimaan kehoamme kuin mielenkiinnolla kysymään ja kuuntelemaan.

Tanssija-koreografi Vera Nevanlinna aloittaa uuden teospäiväkirjan, jossa hän käy läpi viikoittain News-soolon muotoutumista sen ensi-iltaan asti.


Alan kirjoittaa blogia siitä, kuinka Deborah Hayn soolokoreografian ”News” harjoitusprosessi sujuu ja etenee. Teos saa ensi-iltansa Zodiakissa Helsingissä 12.4.2007.

Opin koreografian Hayn Solo Performance Commissioning Projectissa Skotlannissa syksyllä 2006. Soolon työstämisen tämänhetkiseen vaiheeseen kuuluu se, että harjoittelen sitä yksinäni vähintään kolme kuukautta viisi kertaa viikossa. Olen nyt harjoitellut lähes kaksi kuukautta.

Ja mitä harjoitteleminen tässä tapauksessa tarkoittaa: Tanssin teoksen jokaisella harjoituskerralla läpi alusta loppuun harjoitellen teoksen esittämistä. En siis harjoittele esiintyäkseni joskus hamassa tulevaisuudessa, vaan esiinnyn jokaisella harjoituskerralla, vaikkakin ilman näkyvää yleisöä. Hay kutsuu prosessia nimeltä practice of performance. Hayn koreografiaan kuuluu paitsi tarkat liikkeelliset, tilan- ja äänenkäytölliset ohjeet, myös erittäin tärkeänä osana ”mielen koreografia”: Hay asettaa tanssijalle kysymyksiä, joita tanssija kysyy keholtaan eli opettajaltaan uudestaan ja uudestaan. Keho vastaa liikkumalla. Hayn koreografian harjoittaminen onkin dialogia mielen ja kehon välillä.

Newsin kysymykset ovat vapaasti suomennettuna seuraavat:

Mitäs jos. Jokaiselle kehoni solulle (ja tämä tarkoittaa 73 triljoonaa solua ja enemmänkin) on mahdollista: kutsua itsensä tulluksi nähdyksi, saada mitä tarvitsee, samalla luopuen tavasta suuntautua vain yhteen suuntaan, samalla havaiten kaiken tilan laboratoriossa, missä valitsen lukevani liikettäni kuin musiikkia.

Mielenkiinnolla olen seurannut, mitä minulle tapahtuu; miten tekemisen tapani muuttuu kerta kerran jälkeen. Ensimmäisen kuukauden aikana ajattelin, että eihän tässä tapahdu oikein mitään muutosta. Odotin ehkä jotakin mullistavaa, isoa, yhtäkkistä. Viimeisen kolmen viikon aikana olen ”päässyt uudenlaiseen vauhtiin” siksi, että koreografian jatkuva toistaminen tuo näkyväksi totutut tekemisen tavat ja näin mahdollistaa uusien valintojen tekemisen. Toiston myötä alan luottaa kehoni päätäntävaltaan enemmän ja enemmän ja näin uusia tekemisen tapoja alkaa pikkuhiljaa pulpahdella esiin ja yllättää minua. Mitä kaikkea sieltä irtoaakaan.

Olen saanut maistaa nyt sitä, mitä kolmen kuukauden minulle entuudestaan täysin tuntematon harjoitusprosessi tuo tullessaan. Mielenkiintoista on se, kuinka rikas keho on, kuinka täynnä informaatiota, inspiraatiota, liikettä, energiaa, vilpittömyyttä ja intoa se onkaan, kun annan sille mahdollisuuden puhua. Olemme niin tottuneita pikemminkin käskemään ja vaatimaan kehoamme kuin mielenkiinnolla kysymään ja kuuntelemaan.

Hayn tapaaminen muutti radikaalisti suhtautumistani tanssimiseen sekä harjoittelemiseen. Hayn työn myötä olen päässyt avian uudenlaiseen, ihmetyksen ja uteliaisuuden olotilaan. Harjoitellessani Newsia kaikki; jokainen hetki, jokainen liike, tila, aika, ihan kaikki, on ihmeellisen totta ja ainutlaatuista.

Syy tähän on Hayn keholle asettamat kysymykset. Ja nimenomaan se, että ne ovat kysymyksiä eivätkä käskyjä tai väittämiä.

Jo pelkästään kysymyksen asettaminen nostaa energian tason korkealle, saa kehon eloon, tuo vilpitöntä kiinnostusta ja uteliaisuutta siihen, mitä tapahtuu nyt, nyt, nyt, entä nyt?! Ja mikä parasta: koska vastauksia ei ole, energian taso ei pääse koskaan lässähtämään!

Miten paljon helpompaa, vapauttavampaa, luovempaa ja innostavampaa onkaan suhtautua ammattiini, tanssimiseen, ja ainaiseen harjoitteluun kysymysten kautta? Kuinka mielenkiintoista on olla tanssija. Mikä etuoikeus on saada jutella kehon kanssa päivästä toiseen! Kuinka monen ongelmatilanteen yli olen päässyt ja muuttanut epätoivon kannustavaksi ja tukevaksi energiaksi kysymällä itseltäni: Entäs jos tarvitsen juuri tätä? En väitä tarvitsevani sitä, mutta kysyn entäs jos? Ja opin joka kerralla jotain. Ihmeellistä.

Tästä jatkan ja kirjoitan Liikekieli.comin sivuilla, miten prosessi etenee. Jos haluatte kysyä minulta jotain, olkaa ystävällisiä: veranevanlinna@hotmail.com

Lopetan tähän tänään Hayn sanoin:

Mihin tarvitsemme vartaloitamme, jos käytämme vain älyämme? Onko vartalomme luotu vain sitä varten, että se kuljettaa päätämme ympäriinsä? Vartalomme on
täynnä viisautta.

Kuunnelkaamme sitä.

Vera Nevanlinna
Vera Nevanlinna
Tanssija ja koreografi

Kuva: Riikka Sundqvist