Tanssitaiteen verkkolehti

TYÖPÄIVÄKIRJAT


28.10.2005   |   Outi Järvinen

Operetti nykytanssifestivaalilla? Ovatko ne ihan hulluja?

Liikkeellä Marraskuussa -festivaalin tuottaja Outi Järvinen pohtii, kuinka markkinoida esitystä, joka pakenee selityksiä.


Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla esiintyy saksalaisiin huippuryhmiin kuuluva, voimakkaastikin mielipiteitä jakava ja radikaaleista teoksistaan tunnettu NEUER TANZ. Ryhmä esittää menestysteoksen Revolver Stoan näyttämöllä. Festivaalin ennakkotiedotteissa on kerrottu, että paikkoja esitykseen on rajallinen määrä. Teoksella on myös ihmetyksiä herättävä alaotsikko “tanssioperetti”. Vaikka teoksen koreografi on visuaalisuuden äärimmäisestä hallinnasta tunnettu kuvataiteilija, ei teoksesta ole tarjolla kuin yksi suttuinen ennakkokuva. Mistä ihmeestä tässä nyt oikein on kysymys?

Koreografi VA Wölfl asettaa teoksessa vastakkain kuvia sodasta ja sivilisaatiosta sekä rinnastaa tuhon ja rakkauden kauneuden. Lumenvalkealla näyttämöllä valkoiset ilmatäytteiset tankkerit täyttyvät ja tyhjenevät, yhdeksän tanssijaa laulaa, tanssii, tappelee ja suutelee. Yleisö saa kokea ainutlaatuisen aistillisen upotuksen äärimmäisyydestä toiseen, mukaansatempaavasta poppikappaleesta täydelliseen blackoutiin. Tanssijat laulavat Elviksen “Can’t help falling in love with you” biisin, eikä yleisö voi muuta kuin rakastua näihin esiintyjiin.

Revolveria on vaikea kuvailla, vaikka sen olisi nähnytkin. Katsojana voi vain antautua assosiatiivisten kuvien virralle, jotka tempaavat tahtomattaankin mukaansa. Nimensä mukaisesti tunnelma muuttuu yhtä nopeasti kuin luoti kirpoaa aseesta. Koreografi ilmoittaa olevansa kiinnostunut avantgardistisesta dekadenssista, sodasta ja tyylikkyydestä. Kaikkea tätä teoksesta löytyykin, isolla kaliiberilla. Teoksen kauneus piilee sen sisäisessä logiikassa, rytmin ja dynamiikan vaihtelujen leikissä.

Kyseessä voisi olla varsinainen festivaalituottajan painajainen: miten kertoa mitään houkuttelevaa teoksesta, joka pakenee selityksiä; teoksesta, jonka pressikuvasta on vaikea hahmottaa yhtään mitään; teoksesta, joka vaatii katsojaltaan paljon? Vaikka kriitikot ja yleisöt Keski-Euroopassa hehkuttavatkin esitystä ylisanoin (mm. “yksinkertaisesti mestarillinen”), ei Suomessa yleisö välttämättä jaksa vaivautua paikalle, jos tekijä ei ole täällä ennestään tuttu.

Revolver ei kuitenkaan ole tuottajan painajainen, vaan vaativan tanssikatsojan unelma. Tervemenoa pullamössö, tervetuloa älyllisesti haastava ja mielipiteitä jakava tanssikokemus. Tästä keskustellaan aivan varmasti!

Entäpä se “tanssioperetti”? Mielikuvat wieniläisopereteista kannattaa unohtaa, sillä Valére Novarinan mukaan operettia voi kuvailla myös näin:

“Mikä on operetti? Se on pienennysmuoto. Tiivistelmä, joka on vapaa kaikesta teatraalisesta silavasta, pelkistetty draama joka on vapautunut inhimillisestä tunteesta. Operetti muodostuu hyppäyksistä, leikkauksista, nopeista luonnoksista ja eroosiosta: jäljelle jäävät kiinteät rippeet, rytmiset ruodot, voimien risteymät, rakenne, vavahduttavat inhimillisyyden tähteet. Operetti on syövyttävä muoto, happo-teatterin korkeapaineinen kokemus: raaputus pintaa syvemmälle. Poissa on inhimillinen teatteritaikina, jäljellä viima, tarmo, pisto, leikkaus. Heittojen, viskattujen lauseiden, äkillisten hyppäysten, punkteerausten ja rajausten kautta teatteri vapautuu lauhkeudesta, valituksesta, sydämen summittaisuudesta ja jaetusta liikutuksesta. Siinä ei ole enää mitään surkuteltavaa: katso tanssivia luurankoja.
Operetti: luuranko ja teatterin armottomin muoto.”

Tervetuloa kaksituntiseen armottomuuteen!

Outi Järvinen,
Liikkeellä marraskuussa -festivaalin tuottaja

NEUER TANZ: Revolver
Stoassa 3.-5.11.2005 klo 19.00
www.liikkeellamarraskuussa.fi