Tanssitaiteen verkkolehti

KUUMA PERUNA


07.12.2007   |   Jyrki Karttunen

Kuuma peruna VIII: Miten suomalaista tanssia tulisi viedä ulkomaille? Jyrki Karttunen vastaa

Kuuma perunaJyrki Karttunen, kuva Ninna LindströmKulttuuriministeri Stefan Wallinin kommentit suomalaisen tanssin kansainvälisten vientivalmiuksien kehittämisestä vetävät mietteliääksi. On outoa, että keskustelussa ovat unohtuneet taiteen perusarvot, ja taiteenalaa yritetään taivuttaa kohti taideteollisuuden kaupallisia lainalaisuuksia. Myös muihin, kuin taloudellisiin tuottoarvoihin perustuvaa kansainvälistä toimintaa ja yhteistyötä pitäisi ehdottomasti tukea.


Lue keskustelun avaukset täältä.

Lähetä oma – lyhytkin – näkemyksesi tai kannanottosi sähköpostilla osoitteeseen toimitus(ät)liikekieli.com (korvaa (ät) @-merkillä)!


 

Festivaaliesiintyjiä ei tilata Suomi-brandin perusteella

Kulttuuriministeri Stefan Wallinin kommentit suomalaisen tanssin kansainvälisten vientivalmiuksien kehittämisestä Liikekieli.comin Kuuma Peruna -keskustelussa vetävät mietteliääksi.

On outoa, että keskustelussa ovat unohtuneet taiteen perusarvot, ja taiteenalaa yritetään taivuttaa kohti taideteollisuuden kaupallisia lainalaisuuksia. Tero Saarinen Companyn valitseman toimintakonseptin muuntaminen koko tanssitaiteen kentän ideaaliksi pelottaa, ihan kuin minkä tahansa yhden mallin suosiminen kaikkien ratkaisuna. Myös muihin, kuin taloudellisiin tuottoarvoihin perustuvaa kansainvälistä toimintaa ja yhteistyötä pitäisi mielestäni ehdottomasti myös tukea. Se, jos mikä rakentaisi oikeellista kuvaa moniloogisesta Suomesta ja sen tanssitaiteesta. Massalla jyräävä vientisokeus tuntuu saaneen yhtäkkiä kaikki unohtamaan sen monimuotoisen tanssintekijöiden toimintakentän vaalimisen, josta ennen pitkää myös ne uudet kärkihankkeet kasvavat.

Pitkään toisteltu ajatus yhden kärkitekijän vanavedessä aukeavasta kansainvälisestä vientionnelasta muillekin tekijöille tuntuu kaukaa haetulta, varsinkin kun toimintamalli ja -resurssit VOS-ryhmän taustalla on rakentunut täysin eri tavalla kuin vuosittaisen perusrahoituksen perässä jännäävän ns. vapaan kentän. Kansainvälisestä toiminnasta ja viennistä on sitä paitsi kertynyt jo sen verran kokemusta, että jonkinlaista näyttöä tulisi pystyä esittämään pitkään toistetun ajatuksen tueksi.

Taiteen kenttä, taidehallinnon painotukset ja ympäröivä maailma ovat huolestuttavasti muuttuneet yhä enemmän taloudellista kannattavuutta suosivaksi ja olemukseltaan monitulkintaisia asioita – kuten esimerkiksi taiteen immateriaalisia arvoja – yksinkertaistavaksi. Tanssi ja taide eivät silti edelleenkään ole kuluttajamarkkinoille sesonkiluotoisesti lanseerattavia kulutushyödykkeitä. Eikä Suomi ole edelleenkään tuotemerkki, joka vaikuttaisi ostoperusteeseen. Ei, vaikka virallista Suomi-kuvaa halutaankin tuotteistaa tämänkaltaiseksi paketiksi hallintojargonissa nopean ymmärrettävyyden saavuttamiseksi.

Oman, yli kymmenenvuotisen kansainvälisen esitystoiminnan kokemuksen perusteella tiedän, että kukaan ulkomainen tilaaja ei tilaa festivaaliesiintyjiä vain kansallisuuden takia. Taideteos on aina itsenäinen teko, ja se on tuotoksena kiinnittynyt korkeintaan tekijäänsä tai edustamaansa tyylilajiin. Siksi ajatus, että esimerkiksi lopultakin vain Saarista itseään edustavan Saarisen vanavedessä maailmalle lähtisivät myös muut tekijät, on taiteilijakollegan näkökulmasta ontuva.

Oletetaan, että Saarisen imussa myös muille avautuisivat nuo samat kansainväliset väylät. Millainen jatkostrategia ajatuksen takana on? Eikö silloin reilun kilpailuasetelman nimissä myös heille tule taata vähintään samanlainen yhteiskunnan tuki, kuin tämän hetken lippulaivalle juuri nyt.

Korostan vielä, että tällä kirjoituksellani en väitä Tero Saarinen Companyn tai Tanssin Tiedotuskeskuksen saamien tukien olevan väärin. Ajatukseni liittyy pikemminkin siihen, että myös toisenlaisia kansainvälisen toiminnan tukimuotoja pitäisi edelleen olla kaikkien ulottuvilla. Näin myös muiden tekijöiden kansainväliseen toimintaan syntyisi laaja-alaista ja vuositasoa pidemmän aikavälin joustavuutta.

Vai onko muilla aidosti nyt lupa vain odottaa yhden kärkihankkeen myötä syntyviä hedelmiä Tiedotuskeskuksen valvonnassa? Minulla ja ryhmälläni kansainvälinen esitystoiminta seestyy vähintään vuodeksi nyt tehtyjen linjausten pohjalta. Siksi minä en ole nyt oikein juhlatuulella. Suomi-kuvaa en ole kokenut toiminnalla kiillottavani, mutta tiesin kyllä monen suomalaisen taidealan toimijan työllistyneen tämän toiminnan kautta. Yksi arvo sekin, mutta niin last season.

Ja viimeisenä kysyttäköön vielä, että miten tuohon kulttuuriviennin ohjausryhmän valmisteluryhmän toimintaan pääsisi mukaan? Ainakin ulospäin nimittäin näyttää siltä, että tuen saajat ovat siellä myös?
Jyrki Karttunen, kuva Ninna Lindström
Jyrki Karttunen
tanssija, koreografi

Kuva Ninna Lindström