Tanssitaiteen verkkolehti

KOLUMNIT JA ESSEET


18.04.2006   |   Jouka Valkama

Baletin nykytanssiohjelmisto kasvaa terveeltä pohjalta

Jouka Valkama – Alpo Aaltokosken kannantotossa Kansallisbaletin koreografivalinnoista tarvittaisiin perusteltuja faktatietoja, eikä vain ilmaan heitettyjä mielipiteitä. Makuasiat ovat makuasioita ja tanssiryhmän taiteellinen linja kuuluu niiden piiriin.


Vastine taiteilijaprofessori Alpo Aaltokosken Helsingin Sanomissa ja Liikekieli.comissa 14.4.2006 julkaistuun kirjoitukseen

Taiteilijaprofessorin titteliä kantavan henkilön toivoisi käyttävä perusteluinaan faktatietoja, eikä vain heittävän ilmaan roikkuvia epämääräisiä mielipiteitä. Makuasiat ovat aina makuasioita ja tanssiryhmän taiteellinen linja kuuluu mielestäni näiden asioiden piiriin. Enkä tässä kirjoituksessani halua ottaa kantaa Kansallisbaletin ohjelmistoon tai taiteelliseen linjaan, en puolesta enkä vastaan. Koen kuitenkin professori Aaltokosken kirjoituksen päämäärän epäselväksi ja katson, että siinä esiin nostetut ajatukset kyseenalaistavat myös minun henkilökohtaista taiteellista osaamistani.

Aluksi haluisin kertoa Kansallisbaletissa toimivasta työpajaperinteestä, jolla annetaan mahdollisuus baletin tanssijoiden kokeilla ja harjoitella koreografian tekoa. Näitä ns. Workshop-iltoja järjestetään kerran vuodessa ja ne esitetään Kansallisoopperan pienellä näyttämöllä, Alminsalissa, yleensä näytäntöjä on kaksi. Tämä on kovin pieni osuus Kansallisbaletin vuosittaisesta 80 näytöksestä.

Näihin työpajoihin käytettävät resurssit ovat varsin olemattomat. Koreografian tekijät eivät saa mitään palkkiota ja kaikki työ myös tanssijoiden osalta tehdään vapaaehtoisperiaatteella, siis harjoitusaikaa ei baletin ohjelmasta niille varata. Ainostaan esiintymistila ja pieni tekninen henkilökuntaa tarjotaan oopperatalon taholta.

Se, että Workshop-esityksissä teokset saattavat näyttää täysipainoisilta tanssiteoksilta on pitkälti koreografin omasta kekseliäisyydestä ja rahapussista kiinni. Itse olen vuosien varrella käyttänyt tuhansia euroja omien workshop-teosteni puvustuksen, rekvisiitan ja lavastuksen rahoittamiseen. Lisäksi olen kiertänyt lukemattomia tunteja vaatekaupoissa, kirpputoreilla ja muissa erikoisliikkeissä löytääkseni haluamani tavarat sellaiseen hintaan, johon minulla on varaa. Teosten valaistuksesta taas suuri kiitos kuuluu Alminsalissa toimivalle valaistushenkilöstölle, joka on vuodesta toiseen onnistunut loihtimaan teoksiin usein näyttäviäkin valotilanteita, vaikka aikaa on käytettävissä vain pari tuntia teosta kohden.

Tämänkaltainen työpajakäytäntö on hyvin yleinen maailman balettitaloissa ja niiden kautta on noussut sekä meillä että maailmalla useita arvostettuja koreografeja. Tällainen järjestelmä onkin mielestäni erittäin hyvä tapa uusien koreografisten kykyjen etsimiselle.

Sitten tilastojen pariin. Tällä vuosituhannella, mukaan lukien kuluva vuosi 2006 kokonaisuudessaan, Kansallisbaletti on tilannut tai ottanut ohjelmistoonsa suomalaisten freelance-koreografien teoksia 12 kappaletta, eli keskimäärin kaksi teosta vuosittain. Teokset ovat olleet seitsemän eri koreografin käsialaa. Se ovatko nuo koreografivalinnat olleet oikeita, on jälleen täysin makuasia.

Samana aikana Kansallisbaletin tanssijoiden tekemiä koreografioita on esitetty tai tullaan esittämään päänäyttämöllä kolme kappaletta. Tämän lisäksi Kansallisbaletti on vuoden 2000 jälkeen esittänyt Alminsalissa kolme pienellä tuotannolla tehtyä iltaa, joissa koreografeina on ollut talon omia tanssijoita. Muut illat, joissa tanssijoitamme on nähty koreografeina, ovat olleet työpajoja tai jonkun muun tahon kuin Kansallisbaletin tuottamia. Näin saadaan kansallisbaletin tanssijoiltaan tilaamien tai tuottamien koreografioiden määräksi seitsemän (neljältä eri tekijältä) vuosina 2000–2006.

Lisäksi vuosituhannen alusta on baletin ohjelmistossa ollut 26 ulkomaalaisen koreografin nykytanssiteosta. Teosten välinen suhde on näiden vuosien aikana säilynyt melko samanlaisena, vaikka johtajamme on välillä vaihtunut. En halua ottaa kantaa teosten tai taiteellisten valintojen laatuun, vaan kertoa erilaisten koreografien tekemien nykytanssiteosten määrät. Jokainen voi sitten itse päätellä, onko baletin tanssijoiden tekemien koreografioiden suhde nykytanssiteoksista liian suuri.

Suuren kysymyksen professori Aaltokosken kirjoituksessa herätti se, miten hän ajatteli Kansallisbaletin linjan muuttuvan? Haluaisikohan hän, että kansallisbaletin tanssijat siirtyisivät tekemään vain klassisia baletteja ja nykytanssiohjelmisto ostettaisiin muualta. Tässä on syytä muistaa, että monet nykyään ulkomaillakin arvostetut ja nykytanssikentällä työskentelevät tanssijat ja koreografit ovat lähtöisin Kansallisbaletin riveistä tai opiskelleet oopperan balettikoulussa. Toisaalta, jos Aaltokoski haluaisi nähdä enemmän freelance-koreografeilta tilattuja teoksia Kansallisbaletin ohjelmistossa, niin ollaan taas pitkälti makuasioista kiistelemässä. Oli niin tai näin, toivoisin, että tämänkaltaiset mielipiteet voitaisiin esittää arvostelematta toisten tanssitaiteilijoiden kykyä toimia ammatissaan.

Olen itse Kansallisbaletin tanssija ja minulta on tilattu uusi teos Oopperan isolle näyttämölle syksyksi 2006. Itse olen osallistunut aktiivisesti baletin koreografiworkshoppeihin vuodesta 1997. Olen siis jo yhdeksän vuotta tehnyt omia koreografioita. Katsonkin, että professori Aaltokoski kirjoituksessaan esitti arvion minun ammattitaidostani. Kestän ja ymmärrän kritiikin, jos joku ei teoksistani pidä siihen on hänellä täysi oikeus. Olen kuitenkin mielestäni jo oppirahojani maksellut ja toivoisin, ettei töitäni julkisesti leimattaisi harjoitelmiksi.

Keskustelua voidaankin käydä siitä onko freelance-koreografien ja talon omien tanssijoiden tekemien koreografioiden suhde väärä, mutta mielestäni niiden ammattimaisuudesta tai laadusta ei kannattaisi ruveta kiistelemään. Olen minäkin nähnyt kiitellyiltä freelancer-koreografeiltamme sellaista kuraa, etten hyvällä tahdollakaan uskoisi niitä ammattilaisten tekemiksi. Siis laatu- ja makuasiat sikseen, ja keskustelu oikealle tasolle.

Jouka Valkama
tanssija ja koreografi
Suomen Kansallisbaletti

Lue myös baletinjohtaja Dinna Bjørnin vastine alkuperäiseen kirjoitukseen.