Tanssitaiteen verkkolehti

KOLUMNIT JA ESSEET


30.01.2006   |   Veli Lehtovaara

Merkintöjä: Ensi-illan aamu

Veli Lehtovaara – Etenen kohti iltaa verkkaisesti ja hiljaisesti.


On keskiviikko 18. tammikuuta, yö on ollut viileä. Tänään on Lauran päivä. Vellamon puutalossa syödään hyvä aamiainen ja rauhassa. Pakkanen on kuurannut ikkunan lasin ja tuuli kuuluu seinien läpi. Eilen oli kenraaliharjoitukset, tänään on ensi-ilta.

Esitysviikon aamut on rauhoitettu. Lämmittelytunti on vasta iltapäivästä puoli kolmen aikaan. Hyvä niin. Viime ja tällä viikolla päivät ovat venyneet iltayhdeksään tai -kymmeneen asti. Aamulla saa nukkua hieman pidempään ja ajatella ajatuksia, jotka eivät mahdu tanssin kanssa samaan tilaan ja aikaan.

Tänä aamuna ulkomaan uutiset eristävät takapuoleni viileästä penkistä. Illalla ei jaksanut lämmittää taloa ja nyt on aika kuunnella sisäisiä uutisia. Aamiainen on runsas ja hedelmällinen. Mieli on rauhassa. Pyykkivuoroa koululla ei voi kuitenkaan sivuuttaa ja hyvä niin. Ratikka tulee juuri sopivasti juostessani Hauhon puiston pysäkille.

”Puhtaat vaatteet on aika mukava juttu” ajattelen katsellessani pyörivää koneen rumpua. Nyt on hetki aikaa pestä naama, hampaat ja siistiä parta. Pyykkien peseytyessä tulen tänne tietokoneluokkaan. Näppäimien naputus on huumaavaa, hymyilyttää. Paljon on kirjaimia ja sanoja – paljon asiaa. Kello on viittä vaille kaksi.

Menen lämmittelemään ja etenen kohti iltaa – verkkaisesti ja hiljaisesti.

* Teoksen nimi on Huukit. Koreografia Tero Saarinen.

Merkintöjä-palstalla Veli Lehtovaara ja Panu Varstala kirjoittavat elämästään ja ajatuksistaan Teatterikorkeakoulun Tanssitaiteen laitoksen opiskelijoina.